TU-PU

tammi (suomi, inkeri, lyydi, vatja), duubu (karjala), tamm (viro), täm (liivi), 

tumo, tuma (mordva), tum, tumo (mari), ti, ti-pi, to-po (udmurtti), tu, tu-pu 

(komi), toma (kantasana).

1. vatjalaiset pitävät tammea pyhänä puuna.

2. vatjalaiset pyytävät tammilta terveyttä.

3. mordvalaiset pitävät tammia pyhinä uhripuina 

(oksille ripustetaan ruokalahjoja).

4. mordvalaiset pyytävät sadetta kiipeämällä tammeen 

ja pirskottamalla mesijuomaa toisten päälle. 

5. marit pitävät tammia pyhinä puina (hengen 

omaavina).

6. marimiehet lepäävät ja seisovat tammien alla 

(naiset koivujen).

7. marit uskovat saavansa tammilta parantavaa voimaa.

8. marit pitävät tammea miesten puuna.

9. "tytär tammil kaglas itköö" (murheiden kertominen).

10. sanalla tammi tarkoitetaan kovaa puuta ja ydinpuuta.

11. marien lehdoissa kasvaa tammia, kuusia, lehmuksia, 

haapoja, pähkinäpensaita, petäjiä ja leppiä.

12. "oli duubu kiparenskoi puu kazvan lagiale pellole" 

(duubu eli tammi).

13. mordvalaiset yhistävät tammea sateeseen 

(vrt. sateen tai ukkosen jumalan puu).

14. erzalaiset kutsuvat tammipuun haltijaa nimellä 

Tumopaz (moksalaiset Tumoskai, vrt. tuomo).

15. erzalaiset pitävät Tumopazia metsänemo Vir´avan 

alaisena.

16. mordvalaiset istuttavat uuden kodin viereen nuoren 

tammen (pidetään elämän ja uuden alun tunnuksena).

17. mordvalaisten taruissa alkuhenki Nishkepaz istuu 

tammessa onnea jakaen ja kohtaloon vaikuttaen 

(vrt. totemistiset eläinhahmot).

18. mordvalaisten pyhissä lehdoissa kasvaa tammia, 

lehmuksia, koivuja, jalavia ja petäjiä.

19. mordvalaiset pitävät tammea pyhänä puuna 

(tammella oma uhrilehdossa esitetty rukouslaulunsa, 
ozks).

20. marit kutsuvat tammea nimellä tumo (tumaka

=tammenterho).

21. udmurtit pitävät tammia miespuolisten haltijoiden 

puina (yhistetään urhoihin ja sukujen suojelushenkiin).

22. saamelaiset kutsuvat tammea nimellä cerr-murr 

(murr=puu).

23. "duuba sielä loittomaiss on" (loittomaissa, 

vrt. etelässä, volgalla).

24. "tammez on oksat tazanazet, joga oksaz omenoni, 

joga omenoiz on kuldapyöröi" (tammen omenat
eli terhot).

25. "joga oksal on omenut, ladvazez on kuldoikägini" 

(latvassa kultakäki, tammen laulusta).

26. "kallepperiillä painettihin harmaata" (tammen 

lehtiäkämillä, harmaata väriä).

27. "kallepperit olit niinku pikku potaatit, kovat, 

pieksethiv vasaralla traasuksi ja panthim pathan" 
(harmaata väriä keitettäessä).

28. "reen jalakset piti ain olla tammiset ehk 

saarnaset" (kovapuita).

29. komit kutsuvat tammea nimellä dub 

(dub dubale, tammi kasvaa, dub ulas nol ker, 

tammen alla neljä halkoa).

30. "tammez on oksat tazanazet, joga oksaz 

omenoni, joga omenoiz on kuldapyöröi" 

(tammen laulusta).

31. "tämä on tammez laittu stola" (stola eli tuoli).

32. "tammine labiene" (lapio).

33. "tammizet putsit" (putsit eli tynnyrit).

34. "mie lymmytiin tammen dugaksi" (lymmytiin

=taivutin, dugaksi=vanteeksi, vrt. juka).

35. "duboovoi puttsi" (tammipuusta tehty astia).

36. "kaig olloo duboovois puus tämä sunduga"

(sunduga eli lipas).

37. "ei meäm moaloiz ole duboovoidu puudu" 
(kasvualue etelässä).

mordvalaiset pitävät tammea 

sateen puuna (vrt. sateen

haltijan).

ersalaiset pyytävät 

tammelta sadetta sanoin 

"Tumo-pas, anna sadetta" 

(pyytäjiä pirskotetaan 

mesijuomalla, tammen 

oksaan ripustetaan

ruokauhri).

mordvalaisten taruissa 

pyhässä tammessa istuu kolme 

haltijaa (Nishkepaz, Norovpaz 

ja Mikola, jakavat onnea 

ihmisille).

mordvalaiset puhuttelevat 

Nishkepazia sanoin "kumarramme 

sinulle, käännymme puoleesi, 

kumarramme sinulle puhtaalla 

sydämellä, käännymme puoleesi 

lempeällä sydämellä".

mordvalaiset kutsuvat tammen 

suojelushenkeä nimellä Tumo-ozais

(vrt. tuomo, vrt. cumo=syy).

mordvalaiset kutsuvat terhoa 

sanalla sera.

mordvalaiset kutsuvat tammilehtoa

sanalla tumanal (nal=lehto,

vrt. tumma).

marit kutsuvat tammea sanalla tumo 

(tumige=nuori tammi, tumyvorsyn

=naarastammen kukat).

marit kutsuvat tammikkoa sanoilla

tumer ja tumerla (tumerah=tammen 

keralla, tammen alla).

marit kutsuvat tammen terhoja 

sanoilla tumyshygyle ja tumysyvan

(vrt. syvän).

udmurtit kutsuvat tammea sanalla

typy (vrt. tupu).

unkarilaiset kutsuvat tammea sanalla

tölgyfa (fa=puu, vrt. tölkki,

tolkki).

ersalaiset kutsuvat tammea sanoilla

damka ja tumo (vrt. nais ja

miespuoliset puut).

moksalaiset kutsuvat tammea sanalla

tuma (tumonal=tammisto).

"pasu gyna pokshelne kugu tumo,

kugu tumo jymalne, osh kue,

kugu tumo, achaem, tin ulat,

osh kuezym parchazym min ulam"

(keskellä niittyä kasvaa iso

tammi, tammen alla kasvaa

valkoinen koivu, iso tammi

on isäni, valkoisen koivun

oksat ovat minä, marien muro

-lauluja).

saamelaiset kutsuvat

tammea sanoilla caarrmuorr

(vrt. saara, tara).

saamelaiset kutsuvat

tammenterhoa sanoilla

caarrmuorrsiem

(vrt. morsian).