NE-PU

paju (suomi, inkeri, karjala, vepsä, vatja, viro), paiju (lyydi), paj (liivi), bad, bad-pu, 

puci (udmurtti), poajui, poajoi, puaja, puoijo, puai, puija (saami), poju (mordva, haapa),

paca, pi, pi-pu (komi), fagyal, fuz, fizva (unkari), pajjo, paiju, pew (nenetsi), tip-pe (mansi,

halava), poj (hanti), pe, pee (selkuppi), po (kamassi), särni, särtni, sertne, sartne (mari,

raita, saarni), mayli, maxto, moxna (hanti, hopeapaju), malat, malad, malagy, malasz

(unkari), keromsä, keromso, karmas (hanti, pieni paju, kierikoivu), nörga, nörgö, nöryo

(mari), ner, nor (udmurtti), nur (komi), nar, narom, nerom (hanti), när, nir (mansi), nyir,

nyirez (unkari, koivu), neru, neroko (nenetsi), nigga (enetsi), nerki (nganasani), njarg,

njarga, nary, närqi (selkuppi), narga (kamassi), paj, paje, pec, malk, ner, ker, nor, nork, 

neri (kantasana).

1. pajun uskotaan karkottavan vahingollisia henkiä.

2. pajun uskotaan antavan hedelmällisyyttä ja terveyttä 

("virvon varvon, tuoreeks, terveeks, täyeks, tiineeks").

3. komit pitävät pajua suojelevana puuna. 

4. marit sitovat uhripuihin pajunkuoresta punottuja 

vöitä (koristellaan pyhin kuvioin).

5. udmurtit punovat astioita pajun ja tuomen oksista. 

6. mordvalaiset punovat astioita pajuista ja ruo´oista. 

7. marit punovat astioita pajusta, niinestä ja tuohesta. 

8. udmurtit keräävät pajunkuorta nahan parkitsemiseen. 

9. metsänhaltijaa kutsutaan yksikesäisiin vesipajun 

vesoihin.

10. pajunjuurta käytetään parantamiseen 

(pureskellaan, voidellaan kipeää kohtaa, 

luetaan parantavia lukuja).

11. "mätäs on märkä maita vanhin, paju puita 

ensimmäinen, kangas rannassa kasunut, märän 

mättähän nenällä" (puiden ensimmäinen).

12. udmurtit laativat pajunkuoresta ruskeaa väriä 

(kuivataan, keitetään, lisätään langat, sekoitetaan).

13. "soi, soi, soropilli, pannoo ko pajuine pilli, 

leppäpilli lepsuttaa" (pajuiset ja leppäiset pillit).

14. mordvalaiset laativat hopeapajuista lapioita.

15. pajua pidetään puiden vanhimpana (herää 

ensimmäisenä, näyttää vanhana raihnaiselta).

16. enetsit punovat punapajuista pyydyksiä.

17. "se semmonen tuarren nahka märkään 

ammeeseen ja siihem pantiin pajumparkkia 

joukkoon" (nahkaa parkittaessa).

18. "kyl pajuvarp vesisilmä löytä, se paik vet anta" 

(veen puu).

19. "arvasivat kaevoja ja vetivät pajuo perässää" 

(vesisuonien etsimistä).

20. "se hajakkapaju tekkee iham mustat marijat" 

(pajusukuja, vrt. harmaapaju).

21. "toinen oli raita ja toinen halava" (puiksi 

kasvavia pajuja).

22. "haleva on raijan luontonen, se on liian myrskä 

rekien pajuttamishen" (myrskä eli hauras,

hal-eva, hal-ava).

23. "niitä on hyötypajuja, vesipajuja ja hanahenpajuja" 

(käytettiin pajutöihin).

24. "hanhempaiju oli semmosta niinkuj jotakin 

kukkastakin se kasvo siä suosa ja kukostikin oikein" 
(pajun kukinta).

25. "koivust ja hanhempajust semmottest laitettiin 

niitä luutii" (koivuiset ja pajuiset luudat).

26. "vipsilänkiv voi tehräh harmaasta pajusta" 

(tuhkapajusta).

27. "vesipaju ja harmaapaju niitä pajustetaan" 

(käytetään pajutöissä).

28. "siz näd ne pajut kirtyd, se ei taidu" 

(kiertyy, ei taitu).

29. "se ei taidu, iginä ei taidu" (hanhenpaju).

30. "pajuz on keväest paljo urpa" (urpa eli 

pajunkissoja).

31. "pajust tehti pajusoittu" (soittu eli pilli).

32. "sil sioda riuguja kin" (kattoriukuja, 

pajusiteillä).

33. "se ei taidu, sil sioda riuguja" 

(hanhenpajulla).

34. "valkiad urvad olla otsaz" (pajuissa 

keväisin).

35. "pajun urvat, jo om puhkisset urvat" 

(puhjenneet, odotettu näky).

36. "komssu om pajuiziz vitsoiz, kattiekaz" 

(kannellinen pajukori).

37. "kuivalla moalla missä vesipajuo kasvo, 

siinä sanottih sais kaivon" (vesipajut, 

veen puut).

38. "kuivalla moalla ku kazvau se or raida, 

kettu hänellä om paksu" (kettu eli kuori).

39. "korbipaivu, pitkä, syväim musta" 

(pajusukuja).

40. "korbipaivuz on vähemb oksoa da oigiembi 

kui kaskespaivu" (korpipaju ja kaskespaju,

vrt. kases, lehto).

41. "koskipaivul on yhemmoine oiginani da 

muurdinani puoli" (yhenmoiset lehden puolet,
lehdistä tunnistaminen).

42. "koskipaivuo otetah vastoih virzaimikse" 

(vastojen siteiksi, koskipajut).

43. sanalla kieri tarkoitetaan pienikokoista 

pajusukua (hantin keromsä, keromso).

44. hantit käyttävät kierin kuorta pajutöihin 

(pieni ja matala pensasmainen paju).

45. nenetsit kutsuvat pajua nimellä nero 

(vrt. nerokkuus, uusien keksintöjen puu,

vrt. eero).

46. selkupit kutsuvat pajua nimillä nol ja nolko

(vrt. nolo, noko).

47. hantien taruissa luojahenki Num-torem luo 

ihmisen punapajuista ja savesta (toisen tiedon 
mukaan luojana Kon-iki, alkujaan jokaisella 

heimolla oma luojahenkensä eli toteeminsa).

48. mansit sitovat pajuihin punaisia uhrikankaita 

(keskisen haltijoille).

49. hantien pyhiin paikkoihin kuuluu pajuja 

kasvava mäki (mäellä kohotetaan suuri-kurkku

-huuto).

50. udmurtit pitävät uhripuina jokivarsilla 

kasvavia pajuja (oksille ripustetaan eläinten luita,

yr-pyd c´eton, annan pään ja jalat).

51. inarinsaamelaisilla on kolme pajun (puajui) 

mukaan nimettyä paikkaa (pu-ajui, aju).

52. saamelaiset kutsuvat pajua nimillä sledga ja 

siedgâ (vrt. letka, sitka).

53. saamelaiset kutsuvat parkitsemiseen käytettyä 

pajunkuorta nimellä ostu.

54. saamelaiset kutsuvat ylisen haltija Radienin 

akkaa Sierg-edneksi eli paju-emoksi (pidetään 

sielujen luojana, antaa luomansa sielun Madder

-akalle joka luo lihan elinvoiman ympärille, 

vrt. sirkka, sirkka-lehdet, heinä-sirkat).

55. saamelaiset kutsuvat pajua nimellä puajui 

(enâmistpuajui=raita).

56. sanalla pes tarkoitetaan pajun tai koivun 

varvuista punottua hihnaa, sauvaa, vitsaa 

tai vannetta (saamen bessudak, peastahk,

vrt. päästää).

57. sanalla peri tarkoitetaan ihoa ja pajunkuorta 

(vrt. periytyä, vrt. pajuista luodut ihmiset).

58. "pajusta parkkie nilotetah" (nilotetah

eli kiskotaan).

59. "moapaivus on valgie pinda, vespaivuz ruskie" 

(maa ja vesipajut).

60. "moapaivuo otetah reem poikimpuolizeks, 

se paremmin keändyö" (keändyö eli taipuu).

61. "moapaivu, moada myö reätsistynnyh, oksikas, 

suolätikkölöi vaste kazvanuh" (kasvupaikkoja).

62. "moapaivun kojal sivotah mavon nuokattu" 

(kojal eli kuorella, kyyn purema).

63. "pitkin nurmen pindaa kazvaa turot" (turot 

eli pajupehkot, vrt. turo).

64. "raid on leppie, lymbyu" (kevyt ja taipuisa).

65. "pahah sanaa i paivu katkieu, a hyväh sanah i leppy 

lämbyy" (taivutettaessa lausutut hyvät sanat).

66. "paivun lehtizikko" (pajua kasvava lehtimetsä).

67. "lampahaini, valkie urpa pajussa" (pajunkissojen 

nimiä).

68. "lambahaizienkeraine virboivittsu" (valkopäiset 

virpovitsat).

69. "lamboihuod on virboivitsaz" (pajunkissojen aika

=virpomisen aika=terveyden toivottamisen aika
=vuoden vaihtumisen aika).

70. "do paivulois on bäädzöidy" (pajunkissoja).

71. "pajjuh biädzöid avavuttih" (päätsö=pieni lammas, 

vrt. paatso).

72. "pajju biädzövyi" (kevään merkkejä).

73. "parkkie kissotah" (pajunkuorta).

74. "parkie kissotah raijasta" (parkkipuut).

75. "raijasta kiskotah parkie" (nahkojen parkitsemista 

varten).

76. "parkii pajus kerätäh keväjel, butskaizil keätäh 

da kuivatah, pannas saroal pinoloil" (butskaizil
=kimpuille, saroal=latoon).

77. "parkkipaiv on hieno, nuorembis paivuloiz" 

(hieno eli ohut).

78. "parkizikko, missä parkie on äjjä" (parkkipuita 

kasvava kohta).

79. "pajutuhjo on sagei kohtu, ei sua läbi tungiekseh" 

(tuhjo=pensaikko, sagei=tiheä).

80. "pajjutuvaz" (tuvas eli pensas, vrt. tuhjo,

vrt. tuv-as, tuh-jo, vrt. aso, ajo).

81. "kylmä soita, kylmä maita, kylmä kylmijä kivijä, 

palele pajuvesijä" (loitsusanoja, paju=vedestä
pitävä puu).

82. "paivuvettä keitteä" (pajunkuorihaudetta, 

nahkan värjäämiseen).

83. "pitäy suuh antoa ensimäksi sitä vettä, sitä pajuvettä" 

(suuvaivaan pajuvettä).

84. "ota kolmyöhine paivuvittsane da iske vihanduo 

nurmie" (vihanduo=viheriöivää, taikoihin käytetty 

puu).

85. "kussa oli vesisuoni hyvä nin se varpa siitä painu" 

(pajuvarpa, vesisuonia etsittäessä).

86. "missä on pajikko, siinä on vesi" (veen puu).

87. "niitul pajjikko kazvau" (niityllä pajukko).

88. "pajum mie veteh painan a tuomen tulessa poltan" 

(veteen ja tuleen yhistetyt puut).

89. "vezimoalla ku kazvau se om paju, a kuivalla moalla 

ku kazvau se or raida" (pajut ja raidat).

90. "paivuo parkiks otetah" (parkkipuu).

91. "raida, kettu hänellä om paksu" (kettu eli iho, 

häneksi puhutteleminen).

92. "paivu om pahim polttoa, ei pala, tsihizöö" 

(pahin polttaa, vrt. muut käytöt).

93. "virzaimpaivu, vassan luvaks" (luvaks eli siteeksi, 

kestää taivutusta).

94. "pidäy tuvva paivuu da luadie virzaindu" 

(virzaindu eli siteitä).

95. "paiv on ylem poigii, häi poigiu äjjäl" (kova 

poikimaan, vrt. vesomaan).

96. "pajj om biädzöil, kezä terväh tulou" (biädzöil 

=pajunkissoilla, terväh=pian).

97. "paivumätäs kazvau siit tuhaittav vai meheväs 

kohtaz" (meheväs eli kosteassa).

98. "pajunvarbu on katkattu" (turhan katkomisen  

myöhäisestä alkuperästä, tarpeeseen ottaminen).

99. "paivubeädzöi" (pajunkissa).

100. "vittsumerdu, paivuzes vitsas loaittu" 

(pajuvitsoista laadittu merta).

101. "reissä on raidazet pajut" (reen pajut, 

kaplaiden päälle sidotut poikkipuut).

102. "pajjupuu regilöin sidojes pädöy" (siteisiin 

käytetty puu).

103. "pajjupillil soittau" (pajupillit).

104. "paivuzikko" (pajukko, paju sikko).

105. "milleh on tua paivutuhjo hyödynnyh" 

(hyödynnyh eli kasvanut).

106. "pane paju paimenekse, tuomi tuojakse kotih" 

(puiden taikavoimia, suojelevia).

107. "missä on pajikko, siinä on vesi" (Veen emon 

lempipuita).

108. "ojapaiv on sitkiembi suopaivuu" (ojapaju 

ja suopaju, kasvupaikan mukaan nimeäminen).

109. "ojapaiv on sitkei vembelekse" (sitkeä puu, 

vemmel=rysän vanne).

110. "ojapaivuloiz da suopaivuloiz otetah virzaindu" 

(pajusukuja).

111. "rigiesti kazvau paivunvezoa ojarannoiz" 

(rigiesti eli tiheään, vrt. liki, r=l).

112. "paiv ylen äjjäl poigiu" (poikii äijällä,

vrt. äijä=aija=aja=ava, vrt. emä-sanan

käyttäminen suomen puolella).

113. "paiv ylem om poigii, häi poigiu äjjäl" 

(kova poikimaan, vrt. maan puu, veen puu,

hedelmällisyyden puu).

114. "parkie kissotah raijasta i putskazilla sivotah" 

(sidotaan kimpuiksi).

115. "kerätäh pajuu keväjel, butskaizil keätäh da 

kuivatah" (parkin aika).

116. "mites mun poloisen pojan, leppä puhun 

läppyminen, paju puhu painuminen, raitahan 

rakastammen" (lepät, pajut ja raidat).

117. "rasti raitahan rakenna, vestä pilkku pihlajahan, 

katajahan kaunis merkki, josta tieän tielle mennä, 
nousta toiselle norolle" (viittoina käytetyt puut, 

vrt. näkyvät, erottuvat).

118. "paju puista vanhin, kokko ilman lindusista" 

(puiden vanhin, kokko=kotka).

119. "se on sitkiämpää ko se raita elik kangaspaju" 

(korpipaju kangaspajua, raidaksi kutsuminen, 

vrt. pensasmainen kangaspaju).

120. "paju ku ol salullaa kaputeltii nuoi että se 

läks se kuor irt" (salullaa eli höllänä, vrt. nilalla).

121. "karapaiju se om paha" (versoileva pajulaji, 

paha raivata).

122. "haleva on niin ku raijjav faarttinen, mutta 

eri karpunen, s om mustakarpunen" (karpunen 
eli kuorinen, vrt. karppunen).

123. "raita ja haapa se oli karsusa" (hyviä, 

lehtikerppujen tekoon).

124. "on viety pajun kasvannaesia sinnes saonaan" 

(pajun versoja lapsisaunaan, äitiä ja lasta 

suojelemaan).

125. "pajupuskaittej ja mättäittev välist sai 

kerittyy vähä" (heinää, puskina kasvavat 

pajut).

126. "kelapaijuja" (kuorittuja pajuja).

127. "keles ku ol kuivana ni se ol niin kova että 

tölöppäkirveelä ei mahtanum mittää" (keles

=kuorittu ja kuivunut pajun runko, vrt. kelo).

128. "kyl on pajut kuorittu kelteellee nii paljahii 

ovat" (kelteellee eli kelteisilleen, vrt. kesi).

129. "pajut ne ov viärrii kepurroita" (väärään 

kasvava puu).

130. "se ei kesi eikä mitään" (reen kaplaaseen 

väännetty pajuside).

131. "se hyväst kettähyy" (kettähyy eli irtoaa, 

nilkapajuksi kutsuttu paju).

132. "keuhkoheinä" (raidan keuhkojäkälä).

133. "raijjan keuhkoja keitetään veesä, sitte on se 

vesi jähytettynä valamista" (keitetty keuhkotaudin 

hoitamiseen).

134. "kesoja" (kesän vanhoja pajun tai lepän 

vesoja).

135. "leheren kasvuj joukos kulukoo kuarima aika" 

(pajun kuorima aika).

136. "se tehtih noij juaksunaikah" (pajupilli, 

kuoren juoksuaikaan).

137. "parkki se löysiä kun on ikään juoksun aeka" 

(lainasanalta maistuva parkki, vrt. bark,

vrt. saamen ostu, vanhemmat nahkojen 

käsittelytavat).

138. "kur rupiaa kuar juakseh" (tehtiin pajupillejä).

139. "paju om paha juurettummaan" (leviämään, 

vrt. Maan emon puuna pitäminen).

140. "löysi semmoser raitapehkon josta oli juuresta 

kasonnu monta oksaa" (raitapehkon eli pensaan).

141. "mikäs vesipajuj juurii" (hävittää, 

vauraudesta puhuttaessa).

142. "mikäs tollasenkaam pajupensaan nyt juurii" 

(puiden juuriminen).

143. "pajunoksat pijaaj juurittuu kun ne vaam piesie 

vähäm maahak kiine" (oksat juurittuu pian, 

maan puu).

144. "mikä juurtuneem pajupuskan hävittää" 

(sanonta, vanhoista tavoista).

145. "siit ku jo hanhenpajukii tulloo jällele ni aletaa 

tehhä jo vastojakin" (jällele eli jältälle, pajusukuja).

146. "jäniksempajui" (hanhenpajuja, omat nimet

=paikallisia).

147. "pajukkoon juostak kahni niin että pajukko suju" 

(eläinten piilopaikkoja, suojeltuja oikeassa suomessa, 

ei lailla vaan oikeilla suomalaisilla).

148. "kuarnapaju" (raita).

149. "raejankahmura" (kuivunut raita).

150. "suopaivu, sitkiembi, pitkembi kui moapaivu, 

koja hoikembi" (suo ja maapajut, koja=kuori).

151. "suopaiv on sitkei, koja däriembi miku 

kangaspaivuz" (suo ja kangaspajut).

152. "suopaivuloiz da rajakkopaivulois kiskotah parkkie" 

(rajakko eli ahopajuista).

153. "missä vesisuoni oli nin sanottih jotta se vesipaju 

alko siinä sujuo" (sujua eli taipua).

154. "sitkie om paivu katkata" (sitkeä puu, 

vrt. siteinä käyttäminen).

155. "siloittoa parkkie paivus" (siloittoa=irrottaa, 

paivus=pajusta).

156. "pajutuhjo on sagei kohtu, ei sua läbi tungiekseh" 

(sakeat pajutuhjot).

157. "da vain tuhjot räbäjäu" (eläviä olentoja).

158. "rajakkopaivu rätseägälleh kazvau, a suopaivu kazvau 

pitkembähez" (rätseägälleh=matalana ja oksikkaana).

159. "pajupehkot ryöhöttää" (pehkot=pensaat, 

ryöhöttää=rehottaa).

160. "on katso tuhdo ryöhönnyh" (tuhjo eli pensas, 

vrt. pehko).

161. "ruskeikojalline paju kazvau suoloil" (ruskeikojalline

eli punakuorinen, vrt. punapaju).

162. "ruskeikojallizes pajuz vie lähtöy koja spuasampäivis 

säh" (kuori elokuuhun asti, muita pajuja pitempään).

163. "rigei pajjikko" (rigei eli tiheä, eläinten pesä ja 

piilopaikkoja).

164. "rigiesti kazvau paivunvezoa ojarannoiz" 

(kasvupaikkoja).

165. "meil oli raijat, mistä riivittih, ei koivullehtie" 

(raijat eli raidat, vrt. raija).

166. "raijallehti" (raidankeuhkojäkälä).

167. "raijikot kasvau" (raijikot, raitoja kasvavat 

kohdat).

168. "raijikko suo" (raitasuot, vrt. kuivan maan 

pajuna pitäminen).

169. "lodmassa kazvau sarikko, vitseikkö, raijikko" 

(lodmassa=notkossa, sarikko=saroja kasvava, 
vitseikkö=matalaa koivua kasvava, raijikko

=pajuja kasvava).

170. "rapakka puu leppä, vetla vielä on rapakembi" 

(rapakka=hauras, vetla=valko tai hopeapaju).

171. "raijalla ollah hienommat lehet kuin vetlalla" 

(hienommat eli ohuemmat).

172. "raijallahan ne luvitettih" (luvitettih eli sidottiin, 

ropeen kulmat).

173. "raijan vezat" (vesat eli lapset, puiden näkeminen 

perheinä).

174. "vezimoalla ku kazvau se om paju, a kuivalla 

moalla ku kazvau se or raida" (puumainen raita

=ei muistuta muita pajuja, vrt. oma nimi).

175. "raijasta parkie kissotah" (parkkipuu).

176. "konz oli raidu nilal, sid lippai kävvä" (lippaa 

käydä, onneen yhistäminen).

177. "raida on hänen koja" (raita=raidan kuori, 

häneksi kutsuminen).

178. "sivo raidoa, eigä mänöö ielleh mavonviha" 

(raidan kuorta, pantiin kyyn puremaan).

179. "raidoa kiskotah" (parkiksi).

180. "raidoa survotah parkikse da pannah nahkoin välih" 

(raidalla parkitut nahat).

181. "raidah mennäh nilan aigah" (mennä raitaan).

182. "rajjaz ollah" (olla raidassa).

183. "rajjas tuldih" (tulla raidasta).

184. "katso raidazikon löyvimmö, täz raida lähtöö" 

(raitasikon, raitoja kasvavan kohdan).

185. "ka puutuimma raideikkoh, niin hyvä kiskuo on" 

(hyvä kiskoa raitaa, vrt. laitaa, vrt. parkkia).

186. nenetsien pohjoisilla mailla kasvaa vaivaispajuja 

(etenkin jokilaaksoissa, puutonta aluetta).

187. nenetsit kutsuvat pajua nimillä nero ja njero

(vrt. neronen, eronen, erola).

188. nenetsit kutsuvat mustaa pajua nimillä nerka 

ja njerka (vrt. erkka, ne-erka, ne=nainen).

189. nganasanit kutsuvat mustaa pajua nimillä lurhu 

ja lurkhu (vrt. luru, luhu, luku, vrt. urhu).

190. nenetsit kutsuvat pajua nimillä nyelu, nyero ja 

nyerka (vrt. ny-elu, vrt. ellu, eero, erkka).

191. enetsit kutsuvat pajua nimillä nigara, nigu ja niga

(vrt. nikkanen, nikula, vrt. nig-ara).

192. nganasanit kutsuvat pajua nimillä ljansa ja ljande

(vrt. ansa, antte, vrt. lasanen).

193. nganasanit kutsuvat pajua nimellä sudjuna

(vrt. sud-juna, sujua, sud-una).

194. nganasanit kutsuvat pajua nimillä lyrhy ja lyrxy

(y=i, lir-hi, liri, lihi, vrt. lurhu).

195. nenetsit kutsuvat pajupuuta nimellä nyerka

(vrt. erkka, erkko, vrt. sukua tarkoittavat sanat).

196. nenetsit kutsuvat pajupensasta nimellä nyero

(ny-ero, vrt. ne=nainen, neiti).

197. nenetsit kutsuvat käyrää / kieroa nimellä pay
(vrt. pai, pai-ju, paijata).

198. enetsit kutsuvat oksaa nimellä niga 

(vrt. nikama).

199. "paivumätäs kazvau siit tuhaittav vai meheväs 

kohtaz" (kasvaa tuhaittaa, vrt. tuhjo, mehtä).

200. "pajutuhjo" (tuhjo eli pensas).

201. "jovess on suuri raidatuhjo" (raitapensas).

202. "pajjutubahikko" (tubahikko eli pensaikko).

203. "raidatubas" (pensas, tiheikkö, vrt. tupa).

204. "paivutuvas" (pajutuvas, vrt. tu-ava).

205. "tuvaspaju on sitkiembi yksinästy" (yksin 

kasvavaa sitkempi, pajujen tuntijat).

206. "katso raidazikon löyvimmö, täz raida lähtöö"

(raita lähtee, vrt. laita, laitasikon).

207. "no siitä käytih semmosie varpuja miss oli 

ukollammasta" (ukonlammasta eli pajunkissoja).

208. "valgeikojallizes pajuz ei lähte koja, 

a ruskeikojallizez vie lähtöy hätken" (valkea ja 

punakuorellisessa, värin mukaan nimeäminen).

209. "varba on oksas katkattu" (oksasta 

katkaistu).

210. "katkuamatta oksa, a katattuoh varba"

(oksat ja varvat, vrt. arvat).

211. "pajun vada" (pensas / puska, vrt. vatanen,

vrt. va-ada, vrt. ada, ata, aja, ava, aba, ara,

haltijaa tarkoittavat päätteet).

212. "raijan vezat" (vesat eli lapset).

213. "paju vezoilleh kazvau da tuomi" (kasvaa 

vesoille, kova lisääntymään).

214. "kummoine on kando, semmoine vezagi tulou"
(sanonta, vrt. kanta=suku).

215. "vezimoalla ku kazvau se om paju, a kuivalla 

moalla raida" (pajut ja raidat).

216. "meilä oli semmoni kohta jotta siin oli vesipajikko 

aivan" (vesipajuja kasvava kohta).

217. "vesipaju pitäy tuota, siitä kettuo, pajunkettuo 

nilottoa ta siitä, se keitteä, ta siitä keärie siitä mist 

ollou sattautut, se mato nokat" (kettuo eli kuorta, 

kyyn puremaan).

218. "vezipajus sitkie kuor" (sitkeä kuori,

vrt. omat hyveet).

219. "vezipaivu vezimoaloil da suoloil kazvoa"
(vesimailla ja soilla).

220. "vezipaivuz on suorei koja" (helposti lähtevä, 

vrt. suora, suori matkoihisi).

221. "vezipaju on sitkiembi, mustukojaine"
(mustu eli tummakuorinen).

222. "vesipajun kera kaivom paikka katsottih, missä 

vesisuoni oli nin sanottih jotta se vesipaju alko siinä 

sujuo" (sujua eli taipua).

223. "kussa oli vesisuoni hyvä nin se varpu siitä painu"
(varpu painui, veen puu).

224. "pajju vezoitui" (vesoutui).

225. "paivu vezoo ylen äijäl" (vesoo eli lisääntyy,
maan vai veen puu, molempia yhistetään

hedelmällisyyteen).

226. "raijalla ollah hienommat lehet kuin vetlalla"
(lehdistä tunnistaminen, vetla=valko tai hopeapaju).

227. "vetlakko vitsu" (taipuisa).

228. "lämmät k oldih, ga virboivitsoiz om biädzöit 

suuret" (biädzöit eli pajunkissat, vrt. virpominen

terveyden ja lapsionnen antajana).

229. "virzain kasvoa nurmirannoil, ojarannois"
(pajusukujen nimiä, virsa, virsainen).

230. "virzain on rapakombi pajjuu" (rapakombi 

eli hauraampi, vrt. irsat, ersat).

231. "virzaimez om biädzöit tostu luaduu, e ole gu 

pajjuz" (pajunkissat, bi-ädzö=vi-atso).

232. "pajun vädzejikkö, kuivunuttu da koadunuttu"
(paikoilleen kaatuvat pajut, oikeaa metsää).

233. "paiv ylen om poigii, häi poigiu äjjäl" (poikii

äijällä, vrt. vesoo).

234. "raijikot kasvau ympäri" (raijikot eli raitoja 

kasvavat kohdat).

hantipyhäkön uhripuihin 

kuuluu paju ja kaksi koivua 

(paju naisten käyttämä, 

lahjat oksille ja juurien 

alle).

mordvalaiset kutsuvat pajua

sanalla kal (vrt. kale, kalja).

marit kutsuvat pajua sanoilla

vydua ja vydarama (vrt. amma

eli ämmä).

marit kutsuvat pajua sanalla

ilepu.

marit kutsuvat pajua sanalla

kogikvondo.

marit kutsuvat pajua sanoilla

yvan, yvö ja yjange (yj-ange,

vrt. anki).

marit kutsuvat pajupuuta sanalla

uapu.

marit kutsuvat huurrepajua 

sanalla arama (ar-ama, arama 

uksh=huurrepajun oksa).

marit kutsuvat huurrepajua 

sanoilla joshkarua ja joshkarsertne

(joshka=punainen, ua ja sertne

=pajujen nimiä).

marit kutsuvat halavaa sanalla

olasharange.

marit kutsuvat halavaa sanalla 

shemua (shem=musta, musta paju).

marit kutsuvat valkosalavaa sanoilla

ye ja yepu (y=j, jepu, yepugitske

=valkosalavan silmu).

marit kutsuvat valkosalavaa sanalla

suaspu.

marit kutsuvat valkosalavaa sanalla

sharange (sar-ange, sharanger, 

sharanguala, sharangyla=valkosalavia 

kasvava tiheikkö).

marit kutsuvat raitaa sanalla shertne 

(sert-ne, shertner, shertneran

=raitoja kasvava tiheikkö).

marit kutsuvat pajupensasta sanalla

uala.

marit kutsuvat pajun juurta sanalla

uavodyz (ua=paju).

marit kutsuvat pajun juurissa 

elävää maan henkeä nimellä Melande 

vodyz (sokkeloiset juuret=eläinten 

piilopaikkoja).

marit kutsuvat pajun silmuja sanalla

izivi.

marit kutsuvat koripajuja sanalla

voshtyrua (käytetty punomiseen).

marit kutsuvat kukkivaa pajua sanoilla

mydra ja mama (vrt. ma-ama).

udmurtit kutsuvat pajua sanoilla

bad ja badpu (b=p tai v,

vrt. patomäki).

unkarilaiset kutsuvat pajua sanoilla

fuzfa ja fyzfa (fa=puu, f=p).

ersalaiset kutsuvat pajua sanalla

kalj (kaljbulo=pajukko, vrt. kalja,

kalju).

ersalaiset kutsuvat pajua sanalla

erjba (erj-ba, vrt. erja).

moksalaiset kutsuvat pajua sanalla

isa (vrt. isä).

moksalaiset kutsuvat pajua sanoilla

kal ja katks (kalnal=pajukko, 

vrt. katkaista).

moksalaiset kutsuvat pajuemoa

nimellä Kaläva (vrt. kale-vala,

pajuemon keralla vannominen).

moksalaiset kutsuvat pajua sanoilla

vernäj ja verba (vrt. ver-naj, 

veri-nainen, vrt. varpa).

marit kutsuvat raidan norkkoja

sanoilla shertne kitske.

marit kutsuvat valkoista pajua 

sanoilla sharange (Sar ange, 

haltijanimiä).

marit kutsuvat silmua / versoa

sanoilla ner ja neran (nerym 

luktash=versoa, kukoistaa).

saamelaiset kutsuvat pajua

sanalla siedga.

saamelaiset kutsuvat

pajupensasta sanoilla

puajuimiesta 

(vrt. mesta).

saamelaiset kutsuvat pajua

sanoilla puajui ja poijuu.

saamelaiset kutsuvat

silmua / norkkoa sanalla 

ummool.

saamelaiset kutsuvat

ketopajua sanoilla

keddpuäj.

saamelaiset kutsuvat

kääpiöpajua sanoilla

toonaspuäj.

saamelaiset kutsuvat

pajun kuorta sanalla

ostt (vrt. ostaa).

saamelaiset kutsuvat

raitaa sanoilla

puäjmuorr (pajupuu,

vrt. muori).

saamelaiset kutsuvat

tuhkapajua sanoilla

kunnpuäj.

saamelaiset kutsuvat

tunturipajua sanoilla

tuoddarpuäj.

saamelaisten pajusanastoon

kuuluu puäj (paju), puäjilltoll 

(pajuhiilituli), puäjroott 

(pajukko, tiheikkö), puäjommal 

(pajunkissa), puäjkorr (pajunkuori), 

ostt (pajunkuorivesi), puäjpärkk 

(pajuparkki), puäjmessen (pajupensas),

puäjmiost (pajupensas) ja

puäjnjorggnjos (pajupilli).

saamelaiset kutsuvat

pajunkuorta sanoilla

pajjkorr ja pärkk.