NI-PU

niini, niinipuu (suomi, karjala), nini, nini-pu (inkeri, vatja), nin (lyydi, vepsä, liivi), 

niin, niinepuu (viro), ninna (saami, paju), ni, nij (mari), nin, nin-pu (komi, udmurtti),

lehmus, lesmus, löhmys (suomi, pehmeä puu), lehmuz (lyydi, vepsä), lohme, lohmus 

(viro), levs, levos, lenge, lengä (mordva), nemesto, nomoste, nimisto, lamoste (mari), 

pähn (viro), pekse, päsä (mordva), pisto, piste (mari), selt-pa (mansi), lems, lemes, 

niini, nine, päksnä (kantasana).

1. mordvalaiset pitävät niintä (pekse) pyhänä puuna.

2. niiniä pidetään parantavina puina. 

3. mordvalaiset pyytävät niiniltä hedelmällisyyttä.

4. mordvalaiset vannovat valoja niinien keralla 

(hyppäämällä pudonneen oksan yli).

5. marit pitävät niiniä pyhinä puina (hengen 

omaavina).

6. marit lepäävät kolmihaaraisten niinien alla 

(puilta uskotaan saatavan parantavaa voimaa). 

7. niinen kuoresta punotaan köyttä.

8. liiviläiset pitävät niiniä pyhinä puina (oksiin 

sidotaan kirjavia nauhoja).

9. marit käyttävät niinenlehviä uhrimenoissa 

(ladotaan uhripuun eteen, päälle valkoinen kangas 

jolle lahjat). 

10. udmurttien pyhät lehdot (lud) sijaitsevat 

niinien, koivujen, hopeapihtojen, petäjien ja 

tammien keskellä.

11. udmurtit pitävät niiniä uhripuina (puille 

kumarretaan, oksille sidotaan nauhoja ja 

seppeleitä).

12. niintä yhistetään kestävyyteen (puuta

vai kuorta).

13. niiniltä käydään pyytämässä terveyttä 

(polvistutaan puun eteen, ripustetaan oksille

lahjoja).

14. udmurtit punovat niinenkuoresta astioita 

(kiskotaan keväällä, kuivataan, liotetaan kylmässä 

vedessä, pehmitetään).

15. "venäläinen, vainolainen, pajupaula, niinikenkä" 

(vrt. tuohikenkä).

16. "nini pust kävvä kiskomaz nidä ninen kuria" 

(niinen kuoria, punomiseen).

17. "sellä vessä se likos paksu kori poiz" (ojassa 

liotetuista niinilevyistä).

18. "ninipust tehhä vennä" (vennä eli nuoraa, 

väkkärällä).

19. mordvalaiset kutsuvat niintä nimillä peshe 

ja peshenya (nya=pieni, vrt. pese).

20. mordvalaisilla on niinelle oma pyhä laulunsa 

(koivun laulua harvinaisempi).

21. mordvalaiset esittävät niinen laulua (ozks) 

pyhissä lehdoissa.

22. mordvalaiset yhistävät niintä leipään ja 

maanviljelyyn (myöhäisiä elinkeinoja).

23. mordvalaiset kutsuvat niinen ja tukkien haltijaa 

nimellä Keren shochkon paz (yhistetään puisiin 

auroihin).

24. udmurtit pitävät niintä naispuolisen haltijan 

puuna.

25. sanalla sal tarkoitetaan niinipuuta, niinen

kuorta ja kuoresta leikattuja nauhoja (udmurtin 

sal, mansin salt, unkarin szaldok, vrt. sato, saldo,

puut=omat sadot).

26. "vastoi erähät sivotah niinen kojal" (kojal 

eli kuorella).

27. "rogoz on niinez luajittu" (rogoz eli matto, 

niinenkuoresta).

28. "niinipuud ei mejjäm mual ole" (etelän puu).

29. "kuni luikka nilau, niin lapsien kera mettsäh" 

(luikka eli niinenkuori).

30. "sygyzyllä ei luikka nila" (nila eli irtoa, 

vrt. luikahda).

31. "vezasta jeritäh niindä, pletitäh laapottie a puu 

mänöu malloih" (vezasta=nuoresta niinipuusta,
jeritäh=kiskotaan, laapottie=niinivirsuja, malloih

=malkapuiksi).

32. "rogozua luajitah pletitäh" (rogozua eli 

niinimattoa, vrt. roksu, loksu).

33. "myö istuttii miä syrjäs lehmuksii katvies" 

(mäistä pitävä puu, vrt. niinimäki).

34. "niimpuusta levijää kamaa nii kovast kun sen 

kaataa" (kamaa eli tarvekaluja).

35. "hakkasivat tantereeseen niil läks karna pois" 

(niinenkuorta pehmittäessään).

36. "niineest meil punoittii ennev vanhaa lehmääl 

kaklain" (niinenkäytön eteläisestä alkuperästä, 

tuntematon puu suuressa osassa suomea).

37. "kova kämä se pinta, se kelttu" (niinipuun pinta, 

vrt. kama, kämänen).

mordvalaiset kutsuvat niinelle

laulettuja lauluja sanoilla peshe

(niini) ja peshenya (pieni niini).

mordvalaiset kutsuvat niinen 

suojelushenkeä nimellä Pekshe ozais 

(niinen kuorella oma henkensä, 

Keren-ozais).

mordvalaiset kutsuvat niintä

sanalla pekse (vrt. piekseä,

levs=niinenkuori, vrt. levy).

marit kutsuvat niintä sanoilla

kur, kyran ja gyr.

marit kutsuvat niintä sanoilla

nij ja nijan.

marit kutsuvat niinen punomista 

sanalla nijlash (nijalash, alash

=pehmittää niintä). 

marit kutsuvat niinen kuorta

sanoilla nijshym (ulompi kuori)

ja jymalshym (sisempi kuori).

marit kutsuvat punottuja 

niinen kuituja sanoilla 

motsylagyr ja motsylalyk 

(shymalymgyr=niinen suikale, 

niininauha).

udmurtit kutsuvat niintä sanoilla

nin ja nun (nun kesjany=kiskoa 

niintä).

ersalaiset kutsuvat niintä sanoilla

lenge ja lengeks (vrt. le-enge).

ersalaiset kutsuvat niintä sanalla

pekshe (pekshepulo=niinimetsä,

niinilehto).

moksalaiset kutsuvat niintä sanalla

lengä.

moksalaiset kutsuvat niintä sanalla

päshe (ä=a, pashe, niinimetsä

=päshenal, päshks).

saamelaiset kutsuvat

lehmusta sanoilla

roggsem-muorr

(muorr=puu).

saamelaiset kutsuvat

metsälehmusta sanoilla

mieccroggsem-muorr.