TO-PU

tuomi (suomi, karjala), tomi (inkeri), tuom, tuom-pu (lyydi), tom (vepsä), tomikpu (vatja),

toom, toomingas (viro), tuoimki (liivi), duobma, fuom, tuomm (saami), lom, lajmä, lamar,

lajmar (mordva, mar=marja), lom-bo (mari), lem, lem-pu, lum (udmurtti, komi), lam

(mansi), jom, jum (hanti), cem, tew, tjeuwa (selkuppi), tsem (samojedi), lem (kamassi),

deme, dome, dixmi (kantasana).

1. tuomia kutsutaan kuoleman ja intohimon puiksi

(vrt. lem-pu, lempi).

2. tuomia käytetään hautamenoissa (kukilla ympäröiminen,

taimen istuttaminen haudalle).

3. tuomen juurien uskotaan aiheuttavan tauteja.

4. tuomia ei haluta asuinpaikkojen lähelle (uskotaan vievän 

elinvoiman).

5. komit pitävät tuomea kuoleman puuna (kul´pu).

6. tuomen uskotaan kuolevan ja heräävän kuolleista (peittyy 

valkoiseen tuomenkehrääjäkoin verkkoon).

7. tuomea ei käytetä rakentamiseen (poislukien kätkyet 

ja hautarakennelmat).

8. tuomesta laaditaan tietäjien sauvoja (alisen noidat).

9. tuomeen yhistetään kolmea pyhää väriä (musta=marjat, 

valkoinen=kukat, tummanpunainen=puu).

10. tuomen kukkien määrästä ennustetaan kalansaalista 

ja marjasatoa (veen ja maan hedelmällisyys).

11. tuomen kukilla uskotaan olevan lapsen odotusta 

keskeyttävä vaikutus.

12. tuomen marjoja yhistetään epäonneen ja murheeseen.

13. tuomen juurella järjestetään muistajaismenoja 

(vanhat ihmiset jotka eivät jaksa kävellä sukukalmistoon).

14. komit ripustavat lapsen istukan tuomeen 

(tuohivakassa).

15. komit pelottelevat kurittomia lapsia tuomenoksilla.

16. tuomia pidetään nimikkopuina (uskotaan olevan 

yhteydessä ihmisen kohtaloon).

17. udmurtit pitävät tuomia pihapuina.

18. tuomen kukintaan ajoitetaan kylvöjä (pellava).

19. hantit laativat tuomesta alisen haltijoiden kuvia 

("sielunkerääjiä").

20. hantit ripustavat tautien haltijoille tarkoitettuja kankaita 

tuomiin (uskotaan saapuvan alavirrasta). 

21. tuomien uskotaan houkuttelevan vahingollisia 

henkiä.

22. hantit veistävät tuomesta jousia (toisen tiedon 

mukaan kaaren päät, päällystetään koivuntuohella, 

nuoliviinit kalannahasta).

23. selkupit pitävät tuomia vedenhenkien puina 

(kasvaa jokien varsilla).

24. selkupit veistävät tuomesta meloja (käy veden 

alla eli alisessa).

25. selkupit uhraavat tuomien oksille tummia kankaita 

(alisen / maan väri).

26. selkupit pitävät tuomea alisen ja veden alisen 

puuna.

27. selkuppinoidat laskeutuvat aliseen tuomesta 

punotulla köydellä.

28. selkuppien tuomipyhäköt sijaitsevat veden äärellä. 

29. selkuppien uhrituomet kasvavat jokien suilla 

(pidetään alisen sisäänkäynteinä).

30. hantit punovat tuomenoksista tarve-esineitä

(astioita, pyydyksiä).

31. "siel ol kylässä jo lapset asetelluna tuomej ja 

pihlaankukkia seinille" (tuomen ja pihlajan

kukinta).

32. "otetaa tuamej ja pajun kuarta ja pannaan ne vettee, 

aineisto paiskataa haavam päällej ja sillä eestakasin 

luututaaj ja lujetaan kum pestää" (kyyn puremaa).

33. "tuamenkuarel tuli koreet harmaat" (harmaata 

väriä).

34. "harvakseen niitä kasvaa noita tuamija" 

(harvinainen puu).

35. "tomipuz on valkkiad i ommenapuz on valkkiad" 

(valkeat kukat, vrt. tomi, tommi).

36. "tuomi kandoa marjoa, lämbyö" (lämpyy eli 

taipuu, marjojen painosta).

37. "kovain on tuomemmuarjaz" (kovain eli kivi).

38. "tuomi jo kukki" (tuomen aika).

39. "tuomen kukindaigu" (tunnetaan kukistaan).

40. hantit kutsuvat tuomenmarjoja nimellä jem-jux.

41. hantit pitävät tuomea alisen puuna.

42. hantit pitävät tuomea vahingollisena puuna 

(vrt. jousenkaaren tuomiset päät).

43. komit pitävät tuomea, haapaa ja poppelia 

vahingollisina puina.

44. komit pitävät tuomia riitojen ja tautien 

aiheuttajina.

45. komit hautaavat nimettä kuolleen lapsen 

tuomen alle (toisen tiedon mukaan haudalle 

istutetaan tuomen taimi, nimetöntä ei voida 

haudata sukukalmistoon, nimet=jälleensyntyviä 

sukulaisten sieluja).

46. komit järjestävät muistajaisia tuomien alla 

(yhteydessä tuonilmaiseen).

47. komit eivät rakenna taloja tuomien lähelle 

(uskotaan aiheuttavan tauteja).

48. komit pitävät tuomia alisen puina.

49. komit pitävät tuomia rajatiloina alisen 

ja keskisen välillä (vrt. keskisessä kasvava 

alisen puu).

50. saamelaiset kutsuvat tuomea nimellä avža 

(avžamuorji=tuomenmarja, vrt. asa, osa).

51. saamelaiset kutsuvat tuomea nimellä duopma 

(duopmamuorji=tuomenmarja).

52. saamelaiset kutsuvat tuomea nimellä tuomâ 

(vrt. tuomo, tuomas, vrt. tuo maa).

53. "tuonda da koivuo voit lymmyttiä" 

(lymmyttiä eli taivuttaa).

54. "tuomesta luokki pandih" (luokki eli rysän 

suukaari, vrt. jousenpäät).

55. "tuomed hyväl lengeäy kezäl ku astut" 

(lengeäy eli tuoksuu).

56. "sovat pilkoil mennäh, ku tuomen tuhkoa 

om poroz" (menee pilkuille, pestyt vaatteet).

57. "tuominen tuottaa, pihlavainen pittää, 

katavainen karkottaa, leppänen levittää, 

haapanen haavottaa, koivunen kokkoo" 

(puiden taikavoimista, löydetään 

kokeilemalla).

58. "vanaha tuomen kan" (kova ja jäykkä tuomi, 

vrt. kanta, kanto).

59. "tuomi karistaa kukkasa" (kesän ajanmittoja).

60. "se kaaretti näi vuasi juur toi tuami tosa ja ny 

o ottank kasvi jo noim piruks" (piruks eli isoksi,

nopeasti kasvava puu).

61. "tuomen kuorta ne käytti, ei ne sitä päteväksi 

keksiinä" (tuomen kuorta, värjäämiseen).

62. "niitä mennyk kesänkin oli niij jotta" 

(tuomen marjoja, marjapuut).

63. "keväin, sillon ku tuamet kukkii" (kevät,

tuomi kukkii, vrt. alkukesä).

64. "tuom kukkii, pellaves pittää jouvuttoom muaha" 

(omat tuomet, vieraat pellavat).

65. "tuomela on tummat, ei ne juuri pruunit ole" 

(tummat marjat, pruunit=ruskeat).

66. "olluk koahla Tuomijoessa" (koahla eli 

kahluupaikka, tuomen mukaan nimetyt paikat).

67. "valakeena kahottaa kun kuurassa tuomi 

kukillaan" (tunnetaan valkeista kukistaan).

68. "Hilja niistä Tuamen tyttäristä oli kaiken 

lyhkösempi" (tuomen tyttäristä, vrt. tuonen).

69. "tuomen svettaized avavuttih" (svettaized 

eli kukkaset).

70. "tuomen rybehyöt" (marjaryppäät).

71. hantien alkuhengellä Mos-miehellä 

kerrotaan olleen tuomesta laadittu jousi 

(päällystetty punaisella koivuntuohella, 

nuoliviini kalannahasta).

72. hantit pitävät Mos-miestä ylisestä 

tulleita henkiä vanhempana olentona 

(asuu karhunnahalla peitetyssä majassa,  

yhistetään alempana / syvemmällä olevaan, 

ural-vuoriin ja nimettömiin asioihin, 

vrt. nimiä edeltäneisiin).

73. "tuomenmarjan jälgeh suu tukkuou" 
(tukkoo eli turvottaa, vrt. parantamiseen

käyttäminen).

74. "pajum mie veteh painan a tuomen tulessa 

poltan"(vrt. veen puu, tulen puu, tu-mi).

75. "tuntuu tuomi muista puista, vävy muista 

vierahista" (sanonta).

76. "tuomahan om pienembi tuomutta" 
(tuomahanen ja tuomut).

77. "tuomahaine" (nuori tuomi).

78. "tuosta tuli tuonen toukka, toukka 

tuomenkarvallini, mado musta maan alani"
(tuomen karvallini eli värinen, kyy).

79. "tuudi tuudi tuomenkukka, mezimarja, 

meijän kukka" (tuutulauluja).

80. "tuomemmarjua ei meilä syyvä"
(ei syödä marjoja).

81. "ollougo meil tuomemmarjua kuivattuu"
(kuivatut marjat).

82. "katso kuldaine se minun tuomenud on" 

(lapsen hellittelynimiä).

83. "tuomie pietäh vielä regie siduoissa" (tuomisia 

vitsoja).

84. "tuonda om paikoin teälä" (paikoin, harvinainen 

puu).

85. "tunnen tuomem muista puista" (tuntuu eli erottuu 

muista puista).

86. "tuomi kukkie" (odotettu näky).

87. "marjua syuväh tuomen" (vrt. ei syödä, omat tavat

=paikallisia).

88. "tuomez loajitah vemmeldy, pannah pajukse regeh 

i sebävitsakse" (tuomen käyttöä).

89. "tuomikas selgä" (maan selät).

90. "tuomikaz mua" (harvinaisia, vrt. kaadettu pois).

91. "tuomine vitts on sitkie" (sitkeä puu).

92. "pajut ollah riessä tuomizet ili raidazet" (reen pajut).

93. "tuomine virzain" (virsain eli side).

94. "tuomine tuhku" (tuomen tuhka, käytetty johonkin).

95. "tuomizikko" (tuomia kasvava kohta).

96. "tuomivezi, keitetäh kuivattuu tuomen kojoa pätsiz" 

(kuivatusta tuomen kuoresta keitettyä uutetta tai

haudetta, käytetty yskään ja sydänvaivoihin).

97. "katkaim puusta tuomizen varvan" (varvun, var-va).

98. "tuomen vada" (pensas / puska, vrt. vatanen).

mordvalaiset kutsuvat tuomea 

sanalla lom (lomzor=tuomenmarja).

udmurtit laulavat kiyam go lompu 

syaska, as gazhanli malpasa

(kuljin, laulua hyräillen, 

poimin tuomen kukan, kultaani 

ajatellen).

marit kutsuvat tuomea sanalla

lombo (lomberan=tuomen keralla).

marit kutsuvat tuomikkoa

sanalla lomber (lombygitske

=tuomenmarja).

udmurtit kutsuvat tuomea sanoilla

lompu ja lömpu.

ersalaiset kutsuvat tuomea sanoilla

lajme ja lamarks (yhdyssanoja).

ersalaiset kutsuvat tuomea sanoilla

ljom ja lomzorks.

saamelaiset kutsuvat 

tuomea sanalla tuoma 

(vrt. tuma, tomahtaa,

tuomas).

saamelaiset kutsuvat

tuomitsemista sanoilla

tuommid, tuommiim

ja tyemmee (vrt. teme,

tommi).

saamelaiset kutsuvat

tuomea sanoilla dome ja 

fuome (vrt. puun nimet).

saamelaiset kutsuvat

tuomea sanoilla duobma, 

tuoma, tuomm, tuemm 

ja tima (vrt. tu-emo,

ti-ima).

saamelaiset kutsuvat

tuomenmarjaa sanoilla

tuom-muerjj.