SI-PU

susi-pu (udmurtti), sus, sus-pu (komi), liyol, jiyol, texot, tixot (hanti), wul-po, tet, tat

(mansi), tide (nenetsi), tyri, tiddi, tydi (enetsi), titeng, tedeng, tädäk, tädek, tädik, titik

(selkuppi), tedon (kamassi), soks, saks, seks, sikse, siksi (kantasana).

1. hantit pitävät kuusien joukossa kasvavia sembramäntyjä 

pyhinä. 

2. hantit pitävät kolmihaaraisia sembroja pyhinä 

(sembralla tarkoitetaan siperiansembraa).

3. hantit ripustavat naispuolisen haltijan Sepes-imen 

lahjat sembramäntyihin (emolle uhrataan keväisin ja 

syksyisin).

4. hantit nostavat kaadettujen karhujen kallot 

sembramäntyihin (tuomisilla kepeillä, katse 

päivännousua kohti).

5. hantit pitävät sembramäntyä ja koivua pyhimpinä 

puinaan (alkuheimojen puita).

6. hantit punovat sembrojen juurista astioita ja koreja.

7. hantit veistävät jousen vatsapuolen lylysembrasta, 

selkäpuolen koivusta ja päät tuomesta (jäykistetään 

pihkalla voidellen ja tulessa lämmittäen, jänne 

nokkosrihmasta).

8. obinugrilaiset keräävät syksyisin sembrojen käpyjä 

(siemenet talviruokaa).

9. obinugrilaiset kaivertavat sembramäntyihin 

pyhien eläinten kuvia (karhu, karhunkäpälä, 

poro, poronsarvet).

10. obinugrilaiset jättävät puisia eläinten kuvia 

kaksihaaraisten sembrojen juurille (toisen tiedon 

mukaan kannetaan mukana, pyyntionnen tuojia 

/ suojelushenkiä).

11. selkupit keräävät sembran siemeniä talvivarastoon 

(kerätään elokuussa, varastoidaan säkeissä aittoihin tai 

maakuoppiin, muita kerättyjä kasveja sarananjuuret, 

kesäpurjo, mustikka, puolukka, karpalo ja viinimarjat).

12. sanalla nauris (ner) tarkoitetaan sembramännyn 

siemeniä (muuttui myöhemmin talviruuaksi 

kasvatetun vierasperäisen juureksen nimeksi, 

"taimed istutetah, nagris puhujen kylvetäh").

13. sanaa sininen yhistetään sembrojen käpyihin 

(si-ni-nen, si-puun lapset, voi tarkoittaa myös 
pihtakuusen ja siperianmännyn käpyjä,

vrt. siiska=käpy).

14. sanaa susi yhistetään sembroihin (susi-pu) ja 

lähekkäin asuviin ("häi on minun susiedu, rinnakkai 

elämmö", voi tarkoittaa samasta puusta polveutuvia 

tai samalla puulla uhraavia, vrt. susa).

15. selkupit pitävät sembraa (titik) alisen puuna 

(voi tarkoittaa tuonilmaista, puusta laaditaan 

hautarakennelmia).

16. hantit keräävät sembramäntyjen käpyjä elokuun 

lopulla (keräämään lähdetään perheittäin, 

kävyt pudotetaan pitkävartisella työkalulla). 

17. hantit kuivaavat kerätyt kävyt maassa päivänvalossa 

(siemenet poistetaan hieromalla käpyjä kahden oksan 

tai puunkuoren välissä, erotellut siemenet levitetään 

alustalle ja annetaan tuulen puhaltaa roskat pois).

18. hantit pitävät sembrojen siemeniä suurena herkkuna 

(keräämiseen nähdään paljon vaivaa).

19. mansit pitävät sembran siementen syömistä karhulta 

tai korpilta opittuna (heimototeemeja eli heimojen

suojelushenkiä, omat opettajat).

20. sanalla nauris tarkoitetaan sembramännyn käpyjä 

ja siemeniä (toisen käännöksen mukaan siperianmännyn).

21. sanan nauris muotoja ovat viron nagr, liivin naggor, 

hantin nayor, mansin ner ja nenetsin naxar (vrt. nagraa, 

käpyjen aika=naurun aika).

22. nenetsit pitävät ihmishahmoisia sembramäntyjä
ennepuina (kertovat haltijoiden kohtaamisista tai 

haltijoiden asuinpaikoista).

23. nenetsit pitävät sembroja kasvavia kohtia pyhäköiden 

paikkoina.

24. hantit pitävät sembramäntyä por-heimon pyhänä puuna

(vrt. karhun heimon).

hantit pitävät syksyä sembramännyn

käpyjen keräämisen ja varastoimisen 

aikana.

hantit pitävät käpyjen keräämistä

pähkinähakilta opittuna tapana

(karhun sisko, heimototeemeja).

udmurtit kutsuvat sembramäntyä

sanoilla kedr ja kedrapu.

mordvalaiset kutsuvat sembramäntyä

sanalla kedra.