PI-PU 

pihlaja, pihlava, pihjala, pihjava, pihloja, pihlai, pihlaa, pihlas, pihlajainen (suomi, karjala),

pihloja (inkeri), pihl, pihle, pihlä, pihlak, pihild-pu (lyydi), pihläm, pyhläm (vepsä), pihlaga

(vatja), pihlakas, pihel, pihelgas (viro), pilog, pilgoz, pilgo-pu (liivi), pihlejaz, bihle (saami),

pizol, pizel, pizolks (mordva), pozolmo, pizle, pilze, pozle (mari), palez, palez-pu, paledz-pu

(udmurtti), pelis, peliz, pelis-pu, pelidz-pu (komi), pitsär, päsor, pasar, picär (mansi), pisar,

petor, petar (hanti), pisla, picla (kantasana).

1. pihlajaa pidetään hyvänä ja suojelevana puuna.

2. pihlajasta laaditaan tietäjien sauvoja (keskisen noidat). 

3. pihlajaa pidetään naisten puuna. 

4. pihlajan läheisyyttä pidetään tärkeänä odottavalle naiselle 

(marjojen kypsymistä verrataan lapseen).

5. pihlajan uskotaan suojelevan vahingollisilta hengiltä. 

6. pihlajia pidetään hyvinä pihapuina (lähelleen rakennetaan

mielellään, vrt. vastakohta tuomi).

7. pihlajan oksia pidetään suojelevina (toivotaan ulottuvan 

ikkunoiden ja ovien ylle).

8. pihlajan uskotaan karkottavan tautien henkiä.

9. pihlajan kukintaa yhistetään lempeen ("tällöin vanhat 

pojat ja piiatkin löytävät seuraa").

10. "pihlaja ei kahta taakkaa kanna, se on raskas talvi ihmisill 

ellää" (ensilumen pudotessa lehdellisen pihlajan päälle).

11. vepsäläiset kutsuvat pihlajaa tulen puuksi

(yhenvärisiä, vrt. ukkonen).

12. vepsäläiset eivät käytä pihlajaa polttopuuna. 

13. vepsäläiset suojaavat talojen sisäseinät pihlajan

antamilla marjatertuilla.

14. pihlajan marjat kerätään terttuina (otetaan varoen, 

oksia vahingoittamatta).

15. taikavastoihin sidotaan pihlajan, koivun ja haavan lehviä 

(sekaan yhenvärisiä kukkia, taiasta riippuen).

16. pihlajan oksia ripustetaan ovien ylle (etenkin lapsen 

syntymän jälkeen).

17. komien mukaan pihlajat suojaavat kirouksilta, lialta 

ja taudeilta.

18. komien uuden kodin menoihin kuuluu pihlajan 

istuttaminen talon lähelle (uskotaan olevan sidoksissa 

rakennuksen kohtaloon).

19. pihlajaisilla luudilla puhistetaan kaivojen ja lähteiden 

pohjia.

20. pihlajia pidetään pyhinä puina (etenkin vanhempia 

marjoja kantavia).

21. pihlajan lehtiä ja marjoja käytetään parantamiseen 

(kaikki puuhun liittyvä hyvää ja parantavaa, vrt. koivu).

22. "pihlajikko pihalla, katajikko kaivotiellä" (kotipuut).

23. mordvalaiset laativat pihlajasta astioita ja kauhoja 

(käytetään uhrimenoissa, koristellaan hanhen kuvin). 

24. saamelaiset yhistävät pihlajanmarjoja Ravdna-haltijaan 

(vrt. rauni, rauna, rana).

25. lasta toivovaa naista kierretään marjaterttujen kanssa 

(hedelmällisyyden puu). 

26. talojen ikkunoihin, nurkkiin ja ovenpieliin 

ripustetaan pihlajanmarjaterttuja. 

27. marit laittavat metsässä yöpyessään päänsä alle 

pihlajanlehviä. 

28. taloa puhistetaan varpomalla esineet, oviaukot 

ja seinät pihlajanlehvillä (uskotaan karkottavan 

vahingollisia henkiä). 

29. "pannos pihlaja tulehen, kuin on verta vuotanee, 

sillon sota tulevi, vaan kuin vettä vuotanee, silloin 

sulhaset tulevi" (pihlajalla ennustaminen). 

30. "kun pihlaja marjat kantaa, niin taivas vettä antaa" 

(syyssateet, syksyn puu). 

31. taikoihin käytetään pihlajan, kuusen, lepän, 

katajan, vesipajun ja kierikoivun varpuja (valitaan 

tarkoituksen mukaan). 

32. pihlajanmarjojen määrästä ennustetaan syksyn 

ilmoja (paljon marjoja "römpsyinen syksy"). 

33. mordvalaiset kutsuvat pihlajaa puhtaaksi 

puuksi.

34. mordvalaiset eivät ota pihlajaa polttopuuksi 

(jokaisella puulla tarkoituksensa).

35. obinugrilaiset uhraavat pihlajiin, pihtakuusiin ja 

sembramäntyihin (vrt. keskinen, alinen ja ylinen,
vai alkuheimojen puita).

36. obinugrilaiset ripustavat uhrikankaat puihin 

pihlajaisissa kepeissä (suojelee kangasta vai 

välittäjäpuu, vrt. tuli välittäjähenkenä). 

37. "pistin pihlajat vetehen, katsoin pitkin pihlajoa, 

kenen tuo väki tulevi" (pihlajalla ennustaminen). 

38. "pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajalla, 

marjaset sitä pyhemmät" (pihlajan pyhyydestä). 

39. marit hakeutuvat pihlajan alle vahingollisilta 

hengiltä suojautuessaan.

40. "loati pillin pihlajasta, soiton raiasta rakenti" 

(pillit ja soitot).

41. pihlajanoksilla voidaan nostattaa luontoa

(kuumennetaan tulessa, kerätään oksasta valuva 

vesi, juodaan ukonilmalla). 

42. pihlajasta laaditaan noitien sauvoja 

(kutsupuuksi yksikantainen puu).

43. "painan pantat pihlajaiset, katajaiset 

käännyttelen" (painetut pannat).

44. "nouse, neitinen norosta, hienohelma, 

hettehestä, miehen ainoan avuksi, yksinäisen 

ympärille, vastuksia voittamaan, ponnetonta 

polkemaan, rumalaista rutjomaan" (luetaan ja 

kosketetaan vettä pihlajanoksalla, apuhenkien 

kutsumista).

45. hantien mukaan pihlajat karkottavat pahoja 

henkiä (vrt. tautien henkiä).

46. "lykkäzi lylyn lumella, soatto sauvan pihlajaizen" 

(vrt. urhojen taikasukset).

47. "mist sie tunsit tänne tulla, pistin merkin 

pihlajua, ristin honkua hotasin" (merkkipuita,

vrt. hotakainen).

48. selkupit karkottavat vahingollisia henkiä 

pihlajanoksia polttamalla (uskotaan viheltävän 

palaessaan).

49. selkupit kutsuvat pihlajaa punaiseksi silmäksi

(haj nary, vrt. haije).

50. selkuppien mukaan pihlaja antaa valoa pimeään

(vrt. syksyyn yhistetyt haltijat).

51. "tota aljopihlajaa meitin pitee hoitaa" 

(aljo eli pitämyspihlajaa).

52. "enne oli pihlavaisii aisoi ko talvel ajettiin" 

(pihlavaiset aisat, kovapuu).

53. "haravia käytettiim, hoapavarret niihi, koevusta se lapa, 

siihem pihlajapiit sitte" (piit eli piikit).

54. "haravanpiit tehtii usseenniip pihjalasta" (haravan 

maata koskettava osa).

55. "kuin on kinnidoz, sis pihlajamarja pittä panna ja juvva" 

(pihlajanmarjamehua, kinnidoz=limatauti).

56. "pihlojas kazvad punnaist marjad" (marjapuu).

57. "sis ku ne jädöit talvel, sis söti" (syötiin marjat, jäisenä).

58. "pihlajam marja ku om paljo, siz on rojus syksy" 

(rojus eli myrskyisä).

59. "pihlajammarjoa söimmö dai peä selgii" (pää selkiää, 

parantavia vaikutuksia).

60. "pihlaimardu on kaunis kattsua vai on katsker syvvä" 

(makeat=syötäviä, katkerat=parantavia).

61. "kasvipihlajoa ei pitäis koatoa, se ennusti pahoa 

jos se koattih" (kasvatti eli kotipihlajaa).

62. "pihlajan koja" (kuori).

63. hantit pitävät pihlajaa (pasar) suojelevana puuna

(vrt. pas=haltija, loppupääte volgalaisten 

haltijanimissä).

64. vepsäläiset käyttävät käsin taiteltuja pihlajanoksia 

vahingollisten henkien karkottamiseen (oksilla voidaan 

sulkea polkuja joilta ei haluta tulijoita).

65. udmurtit laskevat pihlajanoksan vahingollisena 

pidetyn metsänhengen Pales-murtin jalanjälkiin.

66. komit hautaavat uuden talon alle nuoren pihlajan 

(uskotaan suojelevan rakennusta).

67. komit kutsuvat pihlajaa suojelushengeksi ja 

puu-suojelijaksi.

68. komit keräävät taikakaluiksi punaisimpia löytämiään 

pihlajanmarjoja.

69. komien taruissa pihlajaa käytetään koivun vastineena 

(vrt. elämän puut, suojelevat puut).

70. marit kutsuvat pihlajaa nimellä pazle.

71. saamelaiset kutsuvat pihlajaa nimellä skahpi 

(skahpemuorji=pihlajanmarja, vrt. sahpi, sahti).

72. saamelaiset kutsuvat pihlajaa nimillä pihlajâš ja pihlejâš.

73. "lämmytäz pihlai, otammo räbiniä" (lämmytäz=taivuta,

räbiniä=terttuja).

74. "tämä puu lämbyy, ei katkie" (taipuisa puu).

75. "pihlajan lehtizikko" (pihlajaa kasvava lehtimetsä).

76. "pistäm pilkat pihjaloih, rastit voarojer rakoih" 

(viittapuuna käyttäminen, kasva joka paikassa).

77. "sovad russottoa pihlajan tuhka" (sovad=vaatteet, 

russottoa=värjää punertaviksi).

78. "ei panna pihlajan tuhkoa poroksi" (poroksi eli 

tuhkavedeksi eli vaatteiden pesuvedeksi).

79. "piit pihlajasta tehtih" (piit eli piikit).

80. "ka mie pihlajua vuolem piiks" (kovapuu).

81. "erähis kohtis on ylen äjjy pihlajoa" (pihlajaiset kohdat, 

pihlajan palvojien pyhiä paikkoja).

82. "pihlaz lähtöö ägie tuldu" (ägie eli kuuma).

83. "pihlaine puu on luja" (lujapuu).

84. "pihlaine vastan virzaimikse pädöö, kuni on nuorennu" 

(virsaimiksi eli siteiksi, kestää taivutusta).

85. "siitä oli puuj juuri jeänyn koholla, ni siellä sitä 

juuresta läpi sillä pihlajakepillä huuvettih" (metsänpeitosta 

päästettäessä, taikoihin käytetty puu).

86. "ennen niittie pihlankäznäh hierottih, sid niitti ruskoni" 

(niittie=lankaa, käznäh=kääpään).

87. "röttsäsä syys tuli kuv vaim pihlajammarjoa ollou 

puissa hyvin" (rötsäsä eli sateinen, syksyn ilmoihin

yhistäminen).

88. "karkeita ollah, sanou repo kun kattsou pihlajammarjoja" 

(suusta suuhun periytyvät eläinsadut, omat opinlähteet).

89. "juovuhuo korvih pannah pihlajammarjoa, i kylmälleh 

syyvä on hyvä" (käytetään pyörrytyksen parantamiseen, 

syödään jäisenä).

90. "hallu ku panou pihlajammarjat, sid on ylem magiet" 

(maun muuttumisesta).

91. "pihlammarju peänkivistykseh pädöö" (pädöö eli 

auttaa, karkeat=parantavat marjat).

92. "pihlajammarjoa syöd, sit kivistyz ujjiu" (ujjiu eli

menee ohi).

93. "koivuzeh vittsah kerätäh pihlajammarjoi, ripsulleh 

katkatah, riputetah sygyzel ikkunam peäl" (katkotaan 

ripsulleh eli terttuina).

94. "pihlanreboi kylmähyy syvväh" (syödään jäisenä, 

pihlan repoja eli terttuja, yhenvärisiä).

95. "erähis kohtiz on ylen äjjy pihlajoa, sit sanotah 

pihlajikko" (pihlajikot).

96. "pihlajikko moa" (pihlajia kasvava).

97. "pihlejikkö moa" (pihlajan palvojien pyhä maa).

98. "pihlajini puu se ruskien tuhkan laskoo poroksi" 

(ruskien eli punaisen tuhkan).

99. "pihlajizet piid ollah lujat" (käytetään lujuutta 

vaativiin asioihin).

100. "painam pankam pihlajaisen, katajaisen koarruttelen" 

(pankan eli sankan, taivutusta kestävät puut).

101. "pihjala pirun tekömä, hoapa hiijen hallittsoma" 

(vrt. piru=yöllä liikkuva henki, hiisi=sukulaisen henki, 

kantaväestön pyhiä puita).

102. "et tiijä eliäs, mis puus piru istuu" (puissa istuvat 

pirut, vrt. eläinhahmoiset suojelushenget).

103. "pihjalast lyöp kantanaulat, pihjala se ei laho" 

(kantanaulat kenkiin, kosteutta kestävä puu).

104. "korit otettii mukkoa ko lähettii kerreämeä pihjala 

kantasii" (kantasii eli terttuja).

105. "pihlaja karisoo" (karistaa kukkansa).

106. "ko on pihilajasa vähän kukkia tulee katokesä 

ja paksuluminen talavi" (kukista ennustaminen, 

yhistetään kesän ja talven ilmoihin).

107. "ei nii sorjoa puuta kasvak ku pihjala ja koivu" 

(sorjat puut).

108. "satteen iel kerkkiit pihlajarastaat pihlajois" 

(pihlajarastaat, vrt. tilhet).

109. "pihlajammarjakerkkie otettiin, niitä syötiim 

pakkasella kun sattu seästymään linnuilta" (jäisenä 

syöty marja, vrt. karpalot).

110. "sellai nuor pihlajapuu se nii jouhevast taipu" 

(taipuisa puu).

111. "pihlajan juumo" (juumo eli syvänne).

112. "jos samankokoinen könttä otettaa pihlajjoo ja 

huapoo niin kumpika oj jykkiimpää" (jykkiimpää 

eli painavampaa, puiden tuntijat).

113. "kuivuus karottuttannu ne" (marjat pihlajasta, 

kuivat kesät).

114. "vaan kyllä ne juhannukseksi joutuu pihlajakki" 

(vieras juhannus, oma pihlajan kukinta).

115. "pihlajat paloassa ruvettih sohizomah" (oudolta 

tuntuva polttaminen, harvinainen puu, vrt. taikoihin 

käyttäminen).

116. "räbinä da kadaja räbätäh kyugiassa, hiaba platskau" 

(räbinä eli pihlaja, vrt. räp-inä, lap-ina, lavi-na).

117. "röttsäsä syys tuli kuv vaim pihlajammarjoa ollou 

puissa hyvin" (röttsäsä eli räntäinen).

118. "räbin on rännäkse" (räbin eli pihlajanmarjat,

vrt. räävi, rääppiä, vrt. ravin-to).

119. "räbinävuozi, rännävuozi, vihmat lietäh" 

(marjaisa vuosi, tietää räntäsyksyä).

120. "otam mie yhen rybehen räbiniä" (ryppäällisen 

pihlajanmarjoja).

121. "kun on äijä räbiniä, sygyzy lieu redukas i kazvau 

äijä gribua" (paljon marjoja, tietää lokaista ja sienekästä 

syksyä).

122. "räbinästä regie loajitah, jallaksie painetah" 

(painetaan reen jalaksia, vrt. koivusta).

123. "akat syyväh räbineä, stob ei nukkeuduo" 

(syövät pihlajanmarjoja, virkeinä pysyäkseen, 

nukkeutua).

124. "räbinäm marjad on kylmähyy magiet" 

(kylmähyy eli jäädyttyään).

125. "gräbineä syvväh talvel kylmähyy" 

(gräbineä eli pihlajanmarjoja, vrt. rä-äbi, 

äbi=abi=api=avi, vrt. räbi=läpi, vrt. läpipasko, 

ummetukseen käyttäminen).

126. "pilhajas on gräbinäd" (pilhaja eli pihlaja, 

vrt. piha, pila, vrt. pihl-aja, pihl-ava, pihl-aga,

pihl-äm).

127. "räbin zavaritah da juvvah vatsam puhtastandah" 

(lämmitetään ja juodaan vatsan puhdistukseen).

128. "räbinähized dugad merezäs pietäh" 

(dugad eli vanteet, merrassa).

129. "räbinkazuu pietäs seinäl ulgopuolez, 

anna paikkaine puroo" (kasuu eli terttuja, 

seinän ulkopuolella, omat pakastimet).

130. "räbimmuarj on ummoitekseh hyvä" 

(ummetukseen, marjojen vaikutusten 

tunteminen).

131. "arron agjah pannah räbinryväs varvan 

halgiemah" (taikoihin käyttäminen, arto

=verkkojen kuivausteline, agja=pää).

132. "rybähikäs pihlaja" (rypähikäs puu).

133. "rybähikäs pihlu" (tunnetaan ryppäistään).

134. "pihlammardad jo rybähöityi" (syksyn 

ajanmittoja).

135. "rybehessä räbinä kazvau" (räbinä eli 

pihlajanmarja).

136. "otam mie yhen rybehen räbiniä" (yhen 

ryppään, terveydeksi ja ruuaksi syödyt marjat).

137. "mejjän räbinäz oli ryvästy" (meijän räbinässä, 

kotipihlajat).

138. "räbinän oksad ryksistyttih muarjoin kele" 

(taipui, marjojen painosta, taipuisuuden alkuperää, 

puiden ominaisuudet=luotu puita varten).

139. "koivuzeh vittsah kerätäh pihlajammarjoi, 

ripsulleh katkatah da riputetas seinäl sygyzel" 

(marjaripsut, katkotaan ja ripustetaan seinälle 

kuivumaan).

140. "ripsulleh om pihlammardad" (ripsulleh 

eli ryppäällään, vrt. riippua).

141. "rebonmarda" (revonmarja, vrt. räbin).

142. "reboimmarja" (repoon yhistäminen, 

vrt. haltijan puu ja eläinhahmo).

143. "semmoset tuhjot ollah pihlajat" (tuhjot

=haaroittuneet, pensasmaiset).

144. "sovad russottoa pihlajan tuhka, ei panna 

pihlajan tuhkoa poroksi" (russottaa vaatteet 

punaiseksi, vrt. värjäämiseen käyttäminen).

145. "pihlajikk oli pirtin iessä, tuomikko tuvan takana" 

(pihapuita, vrt. uhripuita, vrt. piha=pyhä).

146. "pihlajaz laitah vandehustu" (vanteita astioihin, 

taivutusta kestävä puu).

147. "pihlaja vada" (pensas / puska, vrt. vatanen).

148. "pihlai viäräkse viändyy" (vääntyvä puu).

149. "veärättsy om pihlaja" (taipunut, väärään 

kasvanut).

150. "löytää pihlajan yksikantasen" (kantasen eli 

runkosen, taikomiseen).

151. "tuo ykskandaista pihlajoa haravampiilöiks" 

(piilöiks eli piikeiksi).

152. "pihlanreboi kriepitäh verkoh, kylmähyy syvväh"
(pihlan repoja, vrt. marjoja).

marien mukaan vahingolliset

henget eivät uskalla lähestyä 

pihlajaa.

marit käyttävät pihlajan lehviä 

kodin suojaamiseen (pyzleran

=pihlajilla peitetty).

marit käyvät puhdistautumassa

pihlajan alla.

mordvalaiset kutsuvat pihlajaa

sanalla pizol.

marit kutsuvat pihlajaa sanoilla

pyzle ja pyzlan (pyzlygitske

=pihlajanmarja).

marit kutsuvat pihlajikkoa sanalla 

pyzler.

udmurtit kutsuvat pihlajaa sanalla

palezpu (vrt. metsänhenki Palez 

murt).

unkarilaiset kutsuvat pihlajaa 

sanalla madarberkenye (madar-ber

-kenye, vrt. ver).

ersalaiset kutsuvat pihlajaa sanalla

pizjolks (pihlajanmarja=pizjol).

moksalaiset kutsuvat pihlajaa sanalla

pizelks (pihlajanmarja=pizel).

moksalaiset kutsuvat pihlajanmarjaterttua

sanalla pizelkärmaz.

marit kutsuvat pihlajanmarjaterttua

sanoilla pyzle patsha.

saamelaiset kutsuvat

pihlajaa sanoilla

pihlajas, pihlajaa ja

pihlejas.

saamelaiset kutsuvat 

pihlajaa sanoilla sjuojjie, 

sjuodje, suoggje, syeiji, 

sujj, sijj ja soje

(vrt. sija, suoja, 

suojata, vrt. sy-eiji,

haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat

pihlajaa sanalla rosnn 

(rosnnmuerjj=pihlajan

marja).