NU-PU

nulyo (mari), nil-pu, nol-po, nules (udmurtti, nules=metsä), nil, niv, nol (komi), nalki, 

natxo, nalxa (hanti), nole, nol, nul, nuli, nuläs, nulis (mansi, nuläs=pihtametsä), njulg,

njulge, njulga, nölg (selkuppi), nolyo, nalyo (kamassi), nulka, nulk (kantasana).

1. pihtakuusta pidetään naisellisena puuna (vrt. yhellä 

nimellä kutsuttu hopeapihta).

2. obinugrilaiset pitävät kolmihaaraisia pihtoja pyhinä.

3. komimiehet puhdistavat itsensä pihdan savulla ennen 

kalaan tai metsälle lähtöä (vrt. kataja).

4. komit pitävät pihtakuusen oksia kotona ympäri vuoden.

5. udmurtit käyttävät pihtakuusen havuja tautien 

karkottamiseen (ympäröidään potilas, sytytetään oksat 

tuleen, luetaan parantavia lukuja).

6. mansit polttavat pihdan kuorta, kuusen kuorta ja 

koivun kääpää majojen ja pyhäköiden puhdistamiseen 

(vrt. nil-pu, nila).

7. mansit pitävät kuusien keskellä kasvavia pihtoja pyhinä 

(kylkiin kaiverretaan haltijoiden kuvia).

8. mansit valitsevat pyhäköiksi jokien varsilla kasvavia 

pihtakuusia (aukio, kumpare, erikoinen puu).

9. mansit pystyttävät vanhojen pihtojen juurelle puisia

haltija-aittoja (puihin ripustetaan lahjoja).

10. mansit pitävät pihtoja miespuolisten haltijoiden puina 

(Polom-torom, Maailmaa-katsova-mies).

11. mansit kutsuvat haltijoita nuoriin pihtoihin 

(uskotaan ilmestyvän latvaan).

12. obinugrilaiset käyttävät pihtakuusen kuorta, 

hopeapihdan kuorta ja lehtikuusen pihkaa 

puhdistamiseen (tuoksupuut).

13. selkupit pitävät palavan pihdan ääniä miehisen 

voiman ilmentymänä.

14. selkupit nostavat pihtakuusiin saaliseläinten 

ja koirien kalloja.

15. selkupit pitävät pihtaa miesten uhripuuna.

16. selkupit veistävät sukset (tangysh) pihtapuusta (1.7m 

pitkät, 20cm leveät, höyrystetään, taivutetaan, kuivataan, 

päällystetään hirven tai poron säärinahoilla (pondzhi), 

siteet nahasta, sauvoissa (churo) luukärjet). 

17. mansit hierovat ansalangat pihtakuusen havuilla.

18. nenetsit laativat kotapuut pihtakuusesta 

(5-8m pitkiä).

19. udmurtit hoitavat haavoja pihdan havuilla 

(pihdattomilla seuduilla voidaan käyttää 

kuusenhavuja). 

20. pihtojen uskotaan yhistävän keskistä yliseen 

(pitkiä ja suoria).

21. selkupit kutsuvat pihtaa nimellä nulka 

(vrt. nulikka, alkuheimojen syntypuita).

22. hantit pitävät pihtakuusia synnytyspuina 

(synnytyskotaa vanhempaa perinnettä).

23. hantinaiset vievät jälkeiset pihtakuusen juurelle 

(vrt. syntymänhaltijan puu).

24. mansit levähtävät ja yöpyvät vanhojen pihtojen 

alla ("hyvä puu").

25. mansit nimeävät pihdan jonka alla yövytään 

(nukutun yön jälkeen).

26. hantit nimeävät pyhäköitä pihtojen mukaan 

("pitkän pihtakuusen paikka").

27. udmurttien kevätpäivien menoihin kuuluu 

pyhän pihdan luona uhraaminen (puun lisäksi 

uhrataan suvun kualassa ja joen äärellä).

28. komit yhistävät pihtakuusta syksyyn, talveen 

ja aliseen.

29. komit eivät rakenna taloja pihtojen lähelle 

(uskotaan vievän elinvoimaa).

30. udmurttien taruissa tsuudit (kantauralilaiset) 

uhraavat jumalattaren kuvia vanhojen pihtojen alla 

(jumalatar sai myöhemmin nimen Mu-kyldys, 

maan emo).

31. nenetsit käyttävät pihtakuusen pihkaa / tervaa 

tulehtuneiden haavojen hoitamiseen (toisen tiedon 

mukaan sekoitetaan kalan rasvaan).

32. hantit laativat pihtakuusen kuoresta puhdistavaa 

savua (lasketaan hehkuvien kekäleiden päälle).

33. nenetsipyhäköiden pihdat kasvavat pyhäkön 

eteläpuolella (koivut pohjoispuolella, vrt. miehet 

ja naiset, vrt. eri heimot / haltijat).

34. hantit pitävät pihtakuusta por-heimon pyhänä 

puuna (vrt. karhun heimon).

35. komien lauluihin kuuluu nöris jylin mica koz 

(mäellä kaunis pihtakuusi, poneljasen vorsedce, 

leikkii pienempien puiden kanssa, koz=kuusi).

36. nenetsit kutsuvat pihtakuusta nimillä hadi 

ja hadji (h=k, vrt. kadi, kaji, adi).

37. nganasanit kutsuvat pihtakuusta nimellä ko.

38. nenetsit kutsuvat pihtakuusta nimellä xadi
(vrt. lehtikuusta, kadi=kati).

39. selkupit kutsuvat pihtakuusta nimellä kut

(vrt. kutittaa, pitää kutinsa).

hantit pitävät pihtakuusta 

por-heimon ja alisen henkien 

puuna (vrt. vanhemman väestön 

haltijoiden muuttuminen alisen 

hengiksi, vrt. alinen=menneisyys).

udmurtit loihtivat "kun 

pihtakuusen neulaset koskettavat 

toisiaan, niin tulkoon tämä 

mies luokseni".

marit kutsuvat pihtaa sanoilla

nulgo, nulgoz ja nolgoz (nulgaz

=nuori pihta, vrt. nuljakas,

nuolla).

marit kutsuvat pihtametsää

sanalla nulger (nulgan=pihtojen 

keralla).

marit kutsuvat pihtakuusen käpyä

sanalla nulgymör.

marit kutsuvat kuivunutta pihtaa

sanalla tsarga (shargoz

=tiheäsyinen pihta).

ersalaiset kutsuvat pihtaa

sanalla pihta.

moksalaiset kutsuvat pihtaa 

sanalla kuz (vrt. pihtakuusi).