PÄ-PU

pähkinä, pähken, pähkenä, pähkynä, päähkinä, päähe, päähke, päähken, päähkenä,

päähkän, päähkäin, päähkänä (suomi, karjala), pähkänä, pähkänikko (inkeri,

pähkinäpensaikko), pähtsenä, pähtsenikko (vatja), pähkel, pähel, pähke, pähen, 

pähn, pähme, pähknä (viro), pegoz (liivi), peste, pesce, pästä, pesks, päsks (mordva), 

puks, puskerme (mari), pus, pus-pu, pus-muli, pas, pas-pu (udmurtti), paskan, 

packan (komi), päsk, päski (kantasana).

1. marit pitävät pähkinäpensaita pyhinä.

2. "ku tuli pyhät päivät, mänit pähkenä" (mennä 

pähkinään, pähkinäpyhät).

3. "panna pyttylöille vandehia pähkäpust" (vanteita 

pähkinäpuusta, vrt. pähkäillä).

4. "noristo mäni pähkenikkö" (nuoriso pähkenikköön, 

pähkinöitä keräämään).

5. "mö välistä käimmä pähkenäs" (kävimme pähkinässä, 

inkerissä, vrt. pä-ähkä, ähkä=ahka).

6. "oriehass on juodra" (pähkinässä sydän).

7. "oriehal hamaral murendetah koja, syväin on valgei, 

suuri bölbötti" (oriehal=pähkinästä, koja=kuori).

8. "piähkänän kerkkä" (kerkkä eli terttu).

9. "peähkeness ei uo viel mitteä ko jamakkoa" (jamakkoa

eli valkoista nestettä, vrt. piimää).

10. selkupit kutsuvat pähkinää nimellä setki.

marit kutsuvat pähkinää sanalla

pyksh (pyksheshke, pykstyslö

=pähkinän värinen).

marit kutsuvat vesipähkinää

sanoilla shuranvyksh ja

vydpyksh (vrt. unkarilaisten

soilta keräämät pähkinät).

udmurtit kutsuvat pähkinäpuuta

sanoilla pashpu, mulypu ja 

pushmulypu (pähkinä=muly, muljy, 

vrt. muljahtaa).

ersalaiset kutsuvat pähkinäpensasta 

sanoilla peshks ja peshterina 

(peshte=pähkinä).

ersalaiset kutsuvat pähkenikköä

sanalla peshkspulo.

moksalaiset kutsuvat pähkinäpensasta 

sanoilla päshks ja päshterks (päshte 

=pähkinä, päste=peste=paste).

moksalaiset kutsuvat pähkinäterttua

sanalla päshtekärmaz.

marit kutsuvat pähkinän sydäntä 

sanalla tom (vrt. tomi, tommi,

myös hedelmän kivi).

saamelaiset kutsuvat

pähkinäpensasta sanoilla

oorehmiost (ooreh=pähkinä).