PA-PU

paatsama, padzama, paatsain, paattama, paattain, paahtama, paatselma, 

pajakka, pajahka, pajakki, pajatti, pajastin, pajatsin, pajahtin, pajatin, pajasin, 

pakatsin, pakatsu (suomi, karjala), patsapu (inkeri), paakspuu, paatsapuu, 

pahaksipuu, paaksmapuu, ohopaats (viro), pakats, pakatsimpu, pagatsin 

(lyydi, vepsä), payatsma (kantasana).

1. mordvalaiset sitovat paatsamasta luutia 

(paats-ama eli emä, vrt. aina, atsa, atta, elma, 

akka, ahka, akki, atti, asti, atsi, ahti, ati, asi, 

aksi, atsu, apu, aksu, atsa, aksma, atsma).

2. hantit pitävät paatsaman marjoja menkwien

eli metsänhenkien ruokana (toisen tiedon 

mukaan juolukoita).

3. "pagatsin om puistah pahin, kuikka ilmal 

linduloista, kambalo vein kaloista" (pahin 

eli pahan makuisin).

4. "kojavezi" (paatsaman, lepän, petäjän 

ja koivun kuoresta keitetty rohto, käytetty 

haavojen hoitamiseen).

5. "kuoliammardupuu" (marjat lievästi 

myrkyllisiä, vrt. kuolio, parantamiseen 

käyttäminen).

6. "pakatsinveil haudelimmo" (hautelimme 

haavoja).

7. "pagatsin om puistah pahin" (pahin eli 

myrkyllisin).

8. "pagatsimpuussa on pikkarazet lehtyöt" 

(lehtien koosta).

9. "pakatseim marjad ollah mussat" 

(mustat marjat).

10. "pakatsin om puuloissah pahin" 

(vrt. pahatsipuu, paka=paha, vrt. pakastaa, 

vrt. paahtaa, paaht-ama).

11. "paha puu metsässä pakatsin" (hyvät 

ja pahat puut, vrt. syötäväksi kelpaavat).

12. "pakatsin e ule puu" (ei ole puu, pidetään 

henkiolentona, vrt. pa-kajaa, pa-kista, pa-jista,
puhuttaa puuta, kuunnella puuta).

13. "pakatsim pajjuh pohodiu" (muistuttaa 

pajua).

14. "pakatsinkojoa pannah rougah verkkoloin 

rovvatez, sid ruskiembi roih" (kojoa=kuorta, 

rougah=väriliemeen, rovvatez=värjättäessä).

15. "syuvä ei voi pakatsimmarjua" (ei syödä 

marjoja).

16. "pakatsimmardal langoa mujutetah ruskiekse" 

(mujutetah eli värjätään lankaa).

17. "pagatsimpuu on kaikis huonoim puu" 

(vrt. haurain, myrkyllisin).

18. "pagatsimpuu on onzi" (onzi eli ontto).

19. "pakatsinviel udarii pestäh kovetah ku kezäl" 

(pakatsinveellä eli kuorihauteella, pestään 

kovettuneita lehmän utareita).

20. "ei pakatsusta vemmeldä tule, se katkieu 

kuin savipiipum varzi" (katkeaa helposti, 

oma pahuus=ei kelpaa mihinkään).

21. "ol siin niitä paatsampuitakii" (nykyistä 

yleisempi, voitu kaataa tahallaan).

22. "nehän ne oesin niitä katarril leäkkeitä ne 

pajahkam marjat" (käytetty vatsakatarin 

hoitamiseen).

23. "oi jekkanes nii, ko madomarjost tehdä" 

(tehdään matolääkettä, paatsaman marjoista, 

parantajien puu).

24. "pagatsimpuun lehtet on suarakkahat" 

(suarakkahat eli haarakkaat).

25. "ratsisk om pakatsin" (ratsisko eli oksakas).

26. "pakatsintuhjo" (tuhjo eli pensas).

marit kutsuvat paatsamaa sanoilla

pivondo ja pilombo.

marit kutsuvat paatsaman 

marjoja sanoilla pimör, pimörö

ja pilombygitske.

marit kutsuvat paatsamaa sanalla

kytseshpu.

udmurtit kutsuvat paatsamaa sanoilla

kionlöm ja kionlömpu (vrt. kian=susi, 

sudentuomi).

udmurtit kutsuvat paatsamaa sanalla

punylöm (löm=tuomi, marjapuut).

unkarilaiset kutsuvat paatsamaa 

sanalla kutyabenge (vrt. kutjavenge).

ersalaiset kutsuvat paatsamaa 

sanalla bizganda (vrt. vis-kanta).

mordvalaiset kutsuvat paatsamaa 

sanoilla pinenbapst, pinorksh ja 

pinen tsitseks.

moksalaiset kutsuvat paatsamaa sanalla

krushnaks.

moksalaiset kutsuvat paatsamaa sanoilla

virgazon selme (vrt. virkeä, vir=veri, 

käytetty parantamiseen).