KU-PU

kuusama, kuusamo, kuusain, kuuselma (suomi), kusan, kuseme, kusimi (inkeri), 

kuusami, kuutsain (karjala), kudzain (lyydi), kusama (vatja), kusla-puu, kuusman,

kuuslapuu, kuhlapuu, kuhlap, koslapuu (viro), kuzo, kuzo-wando, kuze, os-kuze, 

os-kiza, koza, os-koza-wondo, os-kysö (mari, os=valkoinen),  guzem-pu, guzen-pu, 

gizen-pu (udmurtti, guzem=kesä), közan pu (komi), kusa (kantasana).

1. mordvalaiset sitovat kuusamasta luutia.

2. "kuuzuamessa marjat ruskiezet, kaksim marjazin, 

lehtyöt kruugloizet" (punaiset marjat, kaksittain, 

soikeat lehdet).

3. "pirdoi laitah kuuzaimes" (laitetaan pirtoja,

kuuz-aime, ama, ami, ama=emä=imi, guz-em

=kesän emo, haltijanimiä).

4. "kuudzaimikko lodmu" (kuusamaa kasvava 

notko, saimikko, vrt. taimikko, aimikko).

5. "kuudzaimez laitah pirram piit, jupkalangoa 

mujutetah marjoil" (puusta pirran piit, marjoilla 

värjätään hamelankaa).

6. "käbyö, pirdoa laitah kuudzaimez, se ku kuivau, 

igeä ed lope" (laitetaan käpyä, kestää hyvin 

kuivuttuaan).

7. "kuudzaimez libo koivuz laitah kävyd" (käpy

=verkkojen kutomiseen käytetty apuväline, 

luisia ja puisia).

8. "käbypuukse pidäv ottoa kuudzaindu dai koivuo" 

(kovapuita, haltijapuita).

9. selkupit laittavat kuusamasta lämmintä juomaa.

10. "kerom paizottaa" (paisuttaa kurkun, marjojen 

syöminen).

marit kutsuvat kuusamaa sanoilla

oshkiza, oshkizavondo ja oshkysevondo

(osh=valkoinen).

marit kutsuvat kuusamaa sanalla

sangsa (vrt. sang asa).

ersalaiset kutsuvat kuusamaa sanalla

inder.

moksalaiset kutsuvat kuusamaa sanalla

inderks (marja=inder, inzer).