PA-PU

haapa (suomi), hapa (inkeri), hoapa (karjala), huab, huabe, hoabu (lyydi), hab (vepsä), 

apa (vatja), haab, haav (viro), obo, oboz, aboz (liivi), suppe, suhpe, suipp, soihp (saami),

sapki, sapi, sopke (mari), poju (mordva), pi-pu (komi), pi-po (udmurtti), khop-pe, khop-pä

(mansi), pai, paj, poj (hanti, pa=haalea), pii, piikko (selkuppi), pi (nenetsi), pini (kamassi),

poj, poji, poje (kantasana).

1. haapaa pidetään hyvänä ja parantavana puuna.

2. haavanlehviä käytetään tautien henkien karkottamiseen.

3. vatjalaiset pitävät haapaa pyhänä puuna.

4. vatjalaiset pyytävät haavoilta terveyttä.

5. parantaviin vastoihin sidotaan haavan, koivun ja pihlajan 

lehviä (kolme parantavaa puuta).

6. haavasta laaditaan taivutettuja esineitä.

7. haavasta laaditaan uurrettuja esineitä (pehmeä puu).

8. haavasta koverretaan ruuhia (haapiot).

9. vanhoja haapoja pidetään pyhinä (paksuja,

ulottuvat korkealle).

10. marit pitävät haapaa pyhänä puuna.

11. marit laativat haavasta linnuin koristeltuja astioita 

ja kauhoja (korka). 

12. mordvalaiset laativat haavasta lapioita (kevyt puu).

13. udmurtit kovertavat haavasta ruuhia.

14. mordvalaiset kutsuvat haapaa saastaiseksi puuksi

(vrt. tauteihin yhistetty poppeli).

15. hantit pitävät haapaa (pai) ylisen puuna 

(ei käytetä uhraamiseen).

16. hantit laativat haavasta ruuhia (haudataan 

tekijänsä mukana).

17. hantit ripustavat nälänhaltijalle osoitetut 

kankaat haapoihin (harmaita kankaita 

harmaaseen puuhun, vrt. harmit).

18. kolmea lähekkäin kasvavaa haapaa käytetään 

uhraamiseen (omat pyhäköt, luonnon luomia).

19. "onko miehiä meressä, umpilammissa uroja, 

kerallani keikkumaan, kanssani kavehtimaan, 

vastuksia voittamaan, katehia kaatamaan" 

(hoetaan ja kuljetaan kahden haavan välistä, 

apuhenkien kutsumista).

20. selkupit yhistävät haapaa (pi) leskiin ja 

suremiseen (havinalla tyynnyttävä vaikutus).

21. udmurtit laativat haavasta pitkään kestäviä 

esineitä.

22. "elättihaapaan ei kosketa" (pitämyspuut).

23. "voi kun taitto mun elättihaavastani oksan" 

(pitämyspuiden pyhyydestä).

24. "enemmäst osaa ne ol haapaa" (aidakset).

25. "ne hoavallehet ol sitte iha erikoesija juhannussa, 

niitä suurella pärekkorilla kannettiiv" (kannettiin

haavanlehtiä, tupien koristeluun).

26. "hoavassa pysyy enin aikoa maku" (pysyy maku,

ei käytetä astiapuuksi).

27. "haapalauvvoista tehtyv veneh ku sev vaim pitää 

hyvässä tervassa ni on keviä soutaa" (haapainen

lautavene, haapion seuraaja).

28. "haapaset riut ne ei mätäne" (vettä kestävä puu).

29. "se vars oli haapapuusta, se on köykänej" 

(köykänen puu).

30. "hoapasaava on kevyne" (haapaiset sauvat).

31. "haapasivakka oli hirmunen kevve" (sivakka eli 

suksi, kannetut esineet).

32. "haapatikuist tehtiin kattoi" (tikuist eli päreistä).

33. "haapakuokan terä on kolmea tuumaa leveä" 

(haapaiset kuokat).

34. "huapapuu se os kaekkee arvokkaamp" (arvopuu,

vrt. pyhempi, rakkaampi).

35. "pittää soaha toas tuvanlattiille pyhäks hoavallehtii" 

(suvipyhien tapoja).

36. "se ov vähän semmosta hallevaa" (kuoresta tehty väri, 

vrt. haalea, halava).

37. "habapust tullo pärettä" (pärepuu).

38. "habametsäs kazva paljo obokka" (haapasieniä,

vrt. liivin obo=haapa).

39. "hapaist halod laskot paljo savvua" (laskee savua,

vrt. savustamiseen käyttäminen).

40. "pen vene hä onki happio" (pienet haapiot).

41. "ain pittät semmoist sirina, oiki sirizöt kovast" 

(sirisevä puu, puhelias).

42. "hyvä i huavallehti on juomizessa" (käytetään 

parantaviin juomiin).

43. "huavampihka kylmenemizeh luadiuduu ylen hyvin" 

(palavasta haapapuusta valuva pihka).

44. "hoavanvezi pädöy kylmändäh da palanuoh" 

(vesi eli pihka, paleltumiin ja palaneisiin kohtiin).

45. "kuz on äjjy hoaboa, se i hoavikko" (haavikot).

46. "huavasta hyvä kerppu tulou" (haapakerput).

47. "huavasta luajitah venehtä i kartoi" (veneitä ja 

sauvoja, kannettuja esineitä).

48. "kazvaa hoaboi korpiloil, kazvaa sellil" 

(kasvupaikkoja, vrt. kuusien lähellä).

49. "kuivoa hoaboa otetah, sid ei nogie rodei" 

(kuivaa haapaa, polttopuuksi).

50. "huabu tuorehes kohtaz ei kestä ni midä" 

(tuoreessa kohdassa, vrt. lievestuore).

51. "huabani harava on kaikistah kebein" 

(kevein puu).

52. "hoabaine laud on kebjei" (haapalaudat).

53. "hoabani veneh" (venepuu).

54. "huavasta mie halguo vejän" (vedän halkoa,

vrt. hakkaan). 

55. "huabazel hallol valgei savvu tulou" (valkeasta

puusta valkea savu, jokaisella puulla savunsa).

56. "mängäh hos hoabazeh kuuzeh" (haapaiseen 

kuuseen, haapa=väri).

57. "ei ole hajuo ni hoabaista" (hajua haapaista, 

mitään).

58. "hoabaine mieli" (hajamielinen, sanan

merkityksiä).

59. "kuz on huabupuud, sie on äjjeä kargiembad marjad" 

(puiden ja marjojen yhteydestä).

60. "huabazikko" (haavikko).

61. "hoabuveil ku pezed, ga kuivurubi lähtöö" 

(haapaveellä eli haavankuoresta keitetyllä 

uutteella).

62. "on aiga hoabrakka, on kui hoavan lastu" 

(haalea kuin haavan lastu).

63. "huavan lehted räpettäy" (puhelias puu).

64. "metsässä kun oli koatunehia hoapoja nin niitä 

kettuja tuotih ta siitä tuhkakse poltettih" (poltettiin 

kettuja eli kuoria, parantavaa tuhkaa laadittaessa).

65. "tuulou, huavan lehted kopettau" 

(tuulenhaltijan lempipuita).

66. sanalla haapa tarkoitetaan haaleaa puuta eli 

valkeaa puuta (haa-pa, vrt. hantin pa=haalea, 

vrt. hapan, haava, aapa).

67. komit yhistävät haapaa juoruiluun 

("puhuu paljon").

68. komit yhistävät haapaa itsemurhiin 

(vrt. suruun yhistäminen).

69. komit pitävät haapaa "erilaisena puuna".

70. inarinsaamelaisilla on 17 haavan (supe) mukaan 

nimettyä paikkaa (kolmanneksi eniten puista,
vrt. supattaa, supista).

71. "se niistä vezoista i kazvoi hiaba" (hi-aba, 

b=v, vrt. hi-ava, ha-ava, ava=emä, haltija).

72. "ei akoil pie nagramista, huavanlehel tuulemista" 

(sanonta).

73. "lehted läbähteleh huavaz" (läpähtelee, 

vrt. heittää läppää).

74. "lobevuttih tuulel hoavan lehted" (tuulen ja

haavan läheisistä väleistä).

75. "siin oli suuri hoapa semmoni, siinä niinkul 

leväheltih, kum matattih" (lepopaikkojen puu, 

pidetään turvallisena).

76. "hoapa hiijen hallitsoma, leppä lemmon 

tuuvittama" (hiidet ja lemmot, metsän ja maan 

henkiin yhistäminen, vrt. uhripuita).

77. "hoavan lehti lehajau" (lehtien ääni

=haavan kieltä).

78. "hoavan lehtizikko" (haapaa kasvava 

lehtimetsä).

79. "vihmu pezi hyvin huabavukset, elavuttih" 

(pesi haapavukset, elävöityivät).

80. "hoabah hoz mennöö otsin, oppie pidäy" 

(haapaa otsin, epäonnistuu).

81. "hoavad ondevutah vanhattuu" (menevät 

ontoiksi, vrt. uhripuina pitäminen).

82. "huabavukset puaksuttih vihmoil" 

(puaksuttih eli paksunivat sateella,

haapa-vus).

83. "kanto tulta tuikutteli, haapasella pökkelöllä" 

(pökkelö=lahonnut lehtipuu).

84. "hapannuh pökkelö" (hapantunut lehtipuu, 

vrt. haapantunut).

85. "haapa on hien huolipuu" (hiien huolipuu, 

vrt. hiita=sukupyhäkkö, hiisi=sukulaisen henki,

kantaväestön uhripuita).

86. "haaval lehti on semmosees pitkääs kantimees" 

(lehtien tuntijat).

87. "on niin herkäs kantumes" (lehti).

88. "nuarta haavikistoo sanotaa tääl päi karikistoks" 

(nuorta haavikkoa).

89. "nää mäkhaavat o nii poiksyisii" (poikkisyisiä, 

vrt. hitaasti kasvaneita, tiheäsyisiä).

90. "nii lähellä, hoaval leht ei välih mahu" (omat mitat).

91. "haapane aijjas ja kattainen seiväs ja närreinev vihtas 

ne kestää miehe ijä" (haavat, katajat ja näreet).

92. "hoapa on katteempesä, heinät katovvaa sej juurelta" 

(kateellinen elintilastaan, ihmismäisten piirteiden

näkeminen, vrt. katve).

93. "valakoonen ku haavan lastu" (haapaan 

vertaaminen).

94. "haavan kehlo" (kehlo eli kelo, vrt. keho).

95. "keiveltymmää pyrk huapane vars" 

(keiveltymmää eli taipumaan, haravan varsi).

96. "haapa kelii" (kelii eli kesii, kuori=puun iho).

97. "haapa kolotham parkista, se kellointuu" 

(keloontuu kolottaessa, ihmisten ja luonnon 

luomat kelot).

98. "kelu" (pystyyn kuivunut haapapuu).

99. "ku se harava vars tehtii haavast ni se saatto 

kemmeltyyk kummippäi tahtojaa" (kemmeltyyk 

=taipua, vääntyä).

100. "haapapuine haravavars ol kyl köykäne, 

mut sit ko se tul kuivaks ni sit se rupes kemmelöitymää" 
(haapapuun luonteesta).

101. "hoavast jos tekyö sukse nin kyl siint sellaise 

kempelie soap" (kempelie eli käyristyvän suksen, 
vrt. kempele).

102. "huapa on kans kevittä ja pyssyy keviännä" 

(pysyy kevyenä, tunnetaan keveydestään).

103. "se hoapainev vene, ei uskom miten se ol kerkeä" 

(kerkeä eli kevyt, vrt. keretä).

104. "haapapuu on kaikkia köykäsin" (köykäsin

eli kevein puu).

105. "otetaan semmosta haavan kelua, haavan 

kelo semmonen kuiva puu" (kitkavalkean eli

hankaamalla tehdyn tulen tekoon, elävien puiden 

kunnioittaminen).

106. "aito huavikkojolantteita ol meillä" (haapoja 

kasvavia notkoja, jolanne).

107. "juoksevista haavoista saapi hyviä aiaksia" 

(nilan juoksuaika).

108. "kyllä se on tuo haapa juurtanut tuon kejon 

että se on aiva haavikkua" (juurtanut kedon).

109. "jäötää" (mustunutta sydänpuuta,

vrt. tehdä jäytää).

110. "se maa karem misä haapa kasvaa" 

(maa kade, valtaa kasvualaa).

111. "äijäl tuuloo, hoabani sumii" (sumii eli humisee, 

tuulen puu).

112. "hoabain ajjaz ei happane" (kestää kosteutta).

113. "hoavanlehti släpettäy tuulel" (lehtien 

kuunteleminen, haavan kieltä).

114. "moanittajez om minulgi silmäd vie, ondeh 

hoabah ei ni minuu astuteta" (astuteta onttoon 

haapaan, huijata).

115. "kazvoa hoaboi korbiloil, kazvoa sellil" 

(kasvupaikkoja).

116. "hoavanlehtel ei äjjeä tuuldu pie, ku räbizöö" 

(räpisee helposti, puista puheliain).

117. "huavan lehtet räpettäy, sie metsäs" 

(räpettää metsässä, puuystävät).

118. "hoabaine halg ei savuu andaz" 

(savuttomat puut).

119. "hoavanlehti repetteä" (vrt. repe, 

vrt. ho-ava).

120. "hoavanrehvu" (rehvu eli helve, r=l, 

vrt. lehvu).

121. nenetsit kutsuvat haapaa nimillä njurka, 

njorka ja nyurka (vrt. nurkka, jurkka, norkka, 

jorkka).

122. nganasanit kutsuvat haapaa nimillä njirky 

ja njärky (vrt. järki).

123. nenetsit kutsuvat haapaa nimellä pyi.

124. "hoavikk on tsakakaz da savikko" 

(tsakakaz eli sääskien suosima).

125. "tsakkumoad on alavad, kuz on hoavikod" 
(alavat haavikot).

126. "tsäristäh hoavanlehtet tuulel" (haavan 

kieltä, säristä).

127. "hallon agj on tulettomal kohal, muu halg 

on tulem peäl, kun hoavan mahloa valutetah" 

(valutetaan mahlaa, agj=pää).

128. "ei huavanlehel pie äijiä tuulemista"
(sanonta).

129. "vaikka kuin olkah tyyni eli tuuli mi, 

hänessä lehet näil liikkuu, väräjäy" (lehet liikkuu, 

taianomainen puu).

130. "hoavad ondevutah vanhattuu" (vrt. eläinten 

pesäpuut, metsässä kaikella tarkoitus).

131. "hoabahaini on do suurembi kuin hoavan vezat"
(haapahainen eli nuori haapa, nen-pääte).

132. "vezisyväin hoabu" (mustunut sydän, 

lahonnut).

133. "huavan vitseikkö" (nuoria haapoja kasvava 

kohta, vrt. vitsa).

hantien taruissa Mos vanha mies

hiihtää haapamäillä (majansa 

siperianmäntyjä kasvavassa 

kohdassa).

marit kutsuvat haapaa sanoilla

shop ja shopke (shopkejolva=kukkivat 

haavan urvut, shopker=haapalehto).

marit kutsuvat haapojen keralla

olemista sanalla shopkeran.

udmurtit kutsuvat haapaa sanalla

pipu (pipu kuar=haavan lehti).

ersalaiset kutsuvat haapaa sanalla

poj.

moksalaiset kutsuvat haapaa sanalla

pou (pounal=haavikko).

moksalaiset kutsuvat haapaa sanoilla

aksheks ja akshuks.

saamelaiset kutsuvat

haapaa sanoilla supe, 

suve ja suupp

(vrt. supattaa,

suven puu).

saamelaiset kutsuvat 

haapaa sanoilla supe, 

suvbie, subbee, suhpie, 

suhpe, suppe, suupp ja subb

(vrt. vrt. su-pe, su-uppe,

haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat

hulmahdusta sanalla

haapptos.