LE-PU

leppä (suomi, inkeri, karjala, vatja), leppe (lyydi), lep (vepsä), lepp (viro), liepa (liivi), 

lepe, lepä (mordva), laeibe, leipe, läipe, leäppe, liehpe, liehp, liahp (saami), lul-pe, 

löl-pö (mari), lul-pu (udmurtti), lol-pu, lopu, vov-pu, lom-pu, lov, lov-pu (komi), 

lel, läl (kantasana).

1. lepästä laaditaan noitien ja tietäjien sauvoja.

2. lepän uskotaan karkottavan vahingollisia henkiä.

3. lepän kävyistä ennustetaan.

4. vepsäläiset lisäävät juomiin lepän käpyjä.

5. komit pitävät leppiä sielupuina (lov-pu, lov=henkisielu,

vrt. lovi, langeta loveen).

6. komit käyttävät lepänlehviä puhdistavissa menoissa.

7. leppien uskotaan vuotavan verta ihmisten lailla 

(leikatut kohdat punertuvat).

8. komit pitävät leppää suojelevana puuna.

9. vatjalaiset pitävät leppää pyhänä puuna (etenkin 

vanhoja leppiä).

10. saamelaiset kutsuvat metsänhaltijaa Leaibeolmmaiksi 

eli leppämieheksi (pidetään karhun apulaisena).

11. saamelaismiehet maalaavat kasvonsa lepänkuorinesteellä 

metsälle lähtiessään ja metsältä palatessaan (toisen tiedon 

mukaan koko ihonsa).

12. saamelaisnaiset katsovat metsältä palaavia miehiä 

lepästä väännettyjen vanteiden läpi ja suojaavat ihonsa 

punaisella lepänkuorinesteellä.

13. lepänoksia käytetään uhrilahjoina (kerätään seitsemän 

varpua, sidotaan yhteen punaisella langalla, lasketaan 

nippu uhrikivelle).

14. marit pitävät leppää pyhänä puuna.

15. mordvalaiset laativat lepästä pyhissä menoissa käytettyjä 

astioita ja kauhoja (koristellaan hanhen kuvin).

16. lepänlehviä käytetään metsässä tehtyihin taikoihin.

17. leppien kasvupaikkoja pidetään kylminä, märkinä ja 

ihmisille sopimattomina ("lepikossa pakkasen koti").

18. obinugrilaiset pitävät leppää metsänhaltijan puuna 

(haltijoiden ja ihmisten puut).

19. haavoittuneita eläimiä kutsutaan leppäisiksi eläimiksi 

(veren kiertonimiä).

20. "oi sie nuori Joukahainen, ota sie lepästä lastu, 

arvottele sie on sillä, kivelläkö vai haolla, vaiko muilla 

murtoloilla" (lepällä ennustaminen).

21. leppää käytetään metsästä tulleiden vaivojen 

hoitamiseen (varvut otetaan yksikantaisten leppien 

pohjoispuolelta, keitetään hetevedessä).

22. "kuin sie, vieno, metäst lienet, sie, vieno, mettähän 

mene" (hoetaan lepällä parannettaessa ja valetaan 

kipeää kohtaa vedellä).

23. hantit kuvailevat asuinalueitaan leppäisiksi, 

koivuisiksi ja pajuisiksi mäiksi.

24. "lepän lehden leveys, pihlajan lehden pituhus" 

(omat mitat).

25. sanalla leppeä tarkoitetaan hyvää, pehmeää ja 

taipuisaa (lepän ominaisuuksia). 

26. sanaa leppä yhistetään vereen ja kuukautisvereen 

(veren puu, vrt. sielupuu). 

27. saamelaiset värjäävät lepänkuorinesteellä miehet, 

naiset, lapset ja kodan osia (suojeleva väri).

28. lepän kuorta, lehtiä ja urpuja käytetään värjäämiseen. 

29. lepän urpuja ja latvaoksia käytetään parantamiseen.

30. lepän emien (kävyt), heteiden (norkot) ja urpujen 

(silmut) määrästä ennustetaan.

31. "pyyhin puilla puhtailla, leppeillä lepän vesoilla, 

niin puhtaaks ja leppiiks, kuin nuo leppiit lepänoksat" 

(hoetaan ja pyyhitään kipeää kohtaa lepänoksilla).

32. "noin leppeet olkoot meiän assiit, kuin nuo 

lepänvarpaat" (leppeyden puu, käytetty taikoihin).

33. "herkii, veri, vuotamasta, punane puttoomasta, 

leppä maaha lentämääst" (veri eli leppä).

34. "loaji sie lepästä pölkky, loaji lapsi lastuloista" 

(vrt. puiset haltijakuvat, toistensa lapsia).

35. "se on alavat maata, pijaan se leppiä lykkiä" 

(kasvupaikkoja).

36. "kyllä niitä vesoks sanotaaj ja semmosia vallankij 

jokka viä tunkee puuj juurista vaikka emo kooletoon" 

(lepän vesat).

37. "lepästä minä enemmi teij" (torvia).

38. "siit on tullus semmosta halliskuo" (haaleaa väriä, 

lepänkuoresta).

39. "s om paras se leppäpuista tehty se tuli taikka hiillos" 

(kalan paistamiseen ja savustamiseen).

40. "musta leppä se on niin kovoa puuta, harmoa leppä 

se on erlaista" (leppäsukuja).

41. "seul leppä hauskan sorttista puuta, pallaa pijan 

eikä lämmitä" (huonoa polttopuuta).

42. "leppä on harsuu puuta se palaa niin nopiaan" 

(polttopuiksi hitaasti palavia puita).

43. "hajoomaan on leppä hauras" (hauras puu).

44. "leppätikosta veitsenkä pirtäsimmä" 

(piirsimme eli irrotimme lepänkuorta, 

väriaineeksi).

45. "higileppä suol kazvoa, laihembi" (suolla 

kasvava hikileppä).

46. "leppypuu on hablakko" (haplakkoa eli 

haurasta).

47. "lepäl lehti on habrakempi" (hauraampi, 

repeää helpommin).

48. "kazesleppä" (lehdossa kasvava 

harmaaleppä).

49. "lepän koja" (kuori).

50. "lepänkojal rovvatah" (rovvatah eli värjätään,

vrt. rovaniemi, vrt. rov=lov, lov-pu).

51. "korbileppy on kovembi kangazleppii" 

(korpi ja kangaslepät).

52. "toizenvuvven lepänlehtilöi pätsis havvotah, 

sit sih kastettuo ribustu yöks piähyöz ymbäri kiäritäh, 

pehmitytetäh kuivoakibiedy" (hoidetaan ihottumaa 

lepänlehtivedessä kastellulla rievulla).

53. "äijä gurboa lepässä" (urpuja, kurpo).

54. "lepän käby" (kävyiksi muuttuvat emikukinnot).

55. "käbryne" (lepän käpy).

56. "keväjel rovvatah lepän kojal" (rovataan verkkoja 

lepänkuoresta ja tuhkasta keitetyssä liemessä).

57. saamelaiset käyttävät harmaalepän (leipe) kuorta 

ihottumien hoitamiseen (keitetään ennen käyttöä).

58. saamelaiset käyttävät lepänkuoresta saatua 

punaista nestettä peurannahkojen käsittelyyn, 

kannusten maalaamiseen ja peijaismenoihin 

(karhun ja kaatajien roiskiminen).

59. saamelaiset pitävät Leaibealmmaita 

(harmaaleppämies) metsän, metsästyksen ja 

metsän eläinten haltijana.

60. saamelaiset yhistävät leppämies Liejbolmajta 

karhuun (vrt. metsän / karhutoteemin ihmishahmo, 

haltijaa lepytellään ennen kaatoon lähtemistä).

61. saamelaiset pitävät leppää pyhänä puuna.

62. komien mukaan ihmisen lov-sielu muuttuu 

kuoleman jälkeen puuksi (vrt. lov-pu).

63. komit käyttävät lepänlehviä tautien henkien 

karkottamiseen (lyödään seiniä).

64. lepästä saatua punaista pidetään kalliomaalausten 

värinä (sekoitettu vereen).

65. saamelaiset maalaavat kannusten kalvoja 

lepänkuoren ja poronveren sekoituksella.

66. hantit maalaavat kannusten kalvojen sisäpuolet 

lepänkuorivärillä.

67. virolaiset laativat lepästä punaista, keltaista 

ja ruskeaa väriä (lepakoorepunane, lepalehepunane, 

lepakoorekollane).

68. virolaiset kutsuvat lepällä värjäämistä sanalla 

lepitama (lepittää).

69. lepällä värjätään pihlajaisia sauvoja (pyhissä 

menoissa käytetyt punaiset sauvat).

70. saamelaiset värjäävät nahkoja lepänkuoresta

laaditulla värillä.

71. leppää käytetään kalaverkkojen värjäämiseen 

(keitetään lepänkuoresta ja paatsamasta).

72. virolaiset pureskelevat lepän oksia keväisin 

(tekee suusta punaisen, "suud lepased").

73. leppää käytetään lihan savustamiseen 

(omat maut, metsästä saatuja).

74. inarinsaamelaisilla on 20 lepän (leibi) mukaan 

nimettyä paikkaa (toiseksi eniten puista).

75. saamelaiset kutsuvat harmaaleppää nimellä leaibi

(le-aibi, abi, ibi, vrt. sukulaisnimet, haltijanimet).

76. saamelaisten taruissa repo onnistuu huijaamaan 

leppää ("siksi lepässä on punaisia pilkkuja").

77. saamelaiset käyttävät lepänkuoresta saatua punaista 

nestettä taikoihin (pureskellaan ja syljetään haluttuun 

kohtaan).

78. "hyväs sanah i leppy lämbyy, pahas sanah i pajju katkieu" 

(lämbyy eli taipuu, hyvät sanat eli loitsut).

79. "erähis kohtis on lepiköt kasekset, et synny läbi" 

(kasekset lepikot, vrt. kases=lehto).

80. "pimeih mettsih, kuivih kuuzeih, lepän liukkuloih" 

(loitsujen kieltä, liukku=ontto puunkolo).

81. "lepikkö, taagie leppämettsä" (taagie eli tiheä).

82. "lepikössä hyv on heinikkö" (puiden ja heinien 

yhteydestä).

83. "lepiköt kasekset" (leppäiset lehdot).

84. "lepästä loajittih noakla" (puinen naula, vrt. vieraat 

metalliset).

85. "lepästä kerppuja tehtih" (kotieläimille).

86. "kangahil on laihad lepäd, a täz on selgämoaloil lihavad lepät" 

(kasvupaikan vaikutuksesta).

87. "lepästä vain halguo lieu, muuda ni midä"  

(vain halkoja, käyttö vaihtelee).

88. "tejjän nurmel on leppiä äjjy" (leppänurmet).

89. "lepättäh ei sua kandelehtu loadie, lepp andav eänen 

kaunehemban" (kannelpuut).

90. "lepp ei päi ni mih" (päde mihinkään).

91. "leppöä valuu" (leppää eli verta).

92. "otas hiijen hiihtosukset, lemmon leppäset sivakat" 

(hiisien suksipuu, ihmisten vastakohtana).

93. "leppäni hiili" (hiilien tuntijat).

94. "leppäni rengini ylen hyvän andoa kannateksen järien" 

(rengini=sanko, kannateksen=kerman).

95. "leppähine sundugu" (kirstu).

96. "leppäised kalud ei savuo piäst äjjeä" (kalud eli 

pilkkeet, sytykkeet).

97. "tejjät pidäs työndää leppäzel lautal mereh" 

(sanonta, vrt. huonoa lauttapuuta).

98. "leppäine kamodu" (lipas).

99. "leppäni puu" (punaista nestettä valuva).

100. "sagiah ol leppähästy" (sakeat lepikot).

101. "lomukse leppykaluu laitah kezäkse" (lomuksi 

eli polttopuuksi).

102. "leppäpohjani mua" (leppiä kasvava).

103. "nuottoa rovvatah leppyrovval, lepänkojoa pannah 

kiehujah vedeh, tuhkoa vähäine keskeh" (lepänkojoa

eli kuorta, leppärovaa tehtäessä).

104. "lepänkoja kuivattuu libo kuivoamattah keitettih, 

tuhkoa pandih keskeh, sid rougu valmiz" (rougu eli 

väriaine, vrt. louku, lova).

105. "lepänkäznäl niittie ruskondetah" (värjätään 

lankoja, käznäl=käävällä).

106. "lepänurvoa kuivattih da kurittih" (kuivattiin 

urpia tupakaksi).

107. "lepindeä myö puutui mutsoiks" (lepindeä 

eli kohtaloa, vrt. sielupuu).

108. "lepänjuurie lepyttele, paivun juurie paksundele" 

(loitsusanoja).

109. "hyväh sanah leppä lymbyy, pahah sanah i 

paju katkieu" (lymbyy eli taipuu, taivutettaessa

lausutut sanat).

110. "hyviä muldua suan lepikköpohjalda mualda" 

(puiden ja maaperän yhteydestä).

111. "botsku" (lepän urpu, vrt. votsku).

112. "ku leppy menöy homeheh, sid on nagrehem 

puhundaigu" (menee homeeseen, kesän ajanmittoja).

113. "kolmesta lepästä otetah puikkoni yksi kustaki" 

(taikoihin käytetty puu).

114. "tieppäs mullen kuakkarainen, lepän lehen 

levuhuinen, koivun lehen korkuhuinen" (lehdet

=omia mittoja, vrt. sormet).

115. "lepän lehet lepyttäköön, koivun lehet korottakoon" 

(taikoihin käyttäminen).

116. "minä lepikkoon lepysin, leppä mulle sauvan antoi, 

sauva minut tielle saattoi" (vrt. noidan tielle).

117. "lepän kansa leuottaapi, parantaa pahat tekonsa" 

(puun jälkeä hoidettaessa).

118. "kangaslepäl om musta kuori" (kangaslepät, 

musta=tumma).

119. "Likapuron varrella ennen aekaan oli leppäkarahkoeta" 

(kasvaa purojen varsilla).

120. "tyvestä luulis että se on kuusen kaarnaa" 

(tervalepän tyvestä).

121. "kun ne oli semmosesa valkosesa kaarttosa 

lepät, sanottiil lepäm piimää, semmosta kaarttoo" 

(lehdissä olevista valkoisista läiskistä, 

toukkien tekemiä).

122. "ku urpii ol lepiis pal, nii tulee hyvä kauran 

karttuvuos" (urvuista ennustaminen, vrt. marjojen 

kutsuminen kauroiksi).

123. "kasesleppä" (harmaaleppä).

124. "tuo taitoa ollakkii leppeä kosk on nii suuret kasvit" 

(kasvit eli silmut).

125. "lepänallaa maata pruukas ollaj ja katajistoo, 

nin siinä oli hyvinkin kontua sano" (leppä ja 

katajamaita, kotikonnut).

126. "lepänalast ja katavanalast tuli parempa kaski, 

siin oli paljo multaa" (alasta=allaan olevaa maata, 
puut muokkaavat allaan olevaa maata).

127. "se on keleventä puuta" (keleventä eli kevyttä, 

kevytpuut).

128. "meill eij ol leppiäkää kelevon kum paljasta 

koivikkova" (omat maat, perheen käyttämät).

129. "leppä ol keposemp" (kevyempi).

130. "kyl tuul totaki leppä o jo kerjen munek kerrat 

turjuttelema, mut siin hä vaa viäl seiso tönöttä" 
(häneksi kutsuminen, puuystävät).

131. "s oli sillon sisältä jo semmone hohelo, otettiin se 

keri siittä vaan sitte" (astiapuuksi, vanhan lepän keri, 

hohelo=ontto, keri=kehys, pintapuu).

132. "kaskiakin kuh hakattiin niin siihen nous ne lepät 

kahen kesäm" (ensimmäisenä nousevia puita).

133. "ko leppä o jamakal ni pitteä lähtii taittamoa lehtii" 

(jamakal=erittää valkoista nestettä).

134. "leht o jamakal" (vrt. jam-akka, olla jamassa).

135. "leppä jammuo" (erittää nestettä). 

136. "suarivat vain joitten syrjistä leppiä" (jokien

syrjistä, leppien kasvupaikkoja).

137. "lepikkomua on kans hyvvee kyntee, sei ou nii 

juurevata" (vieras kyntäminen, omat lepikot).

138. "ota viitakkee varreks semmone lepän jäkärä" 

(vieraat viitakkeet, omat jäkärät).

139. "ehäl leppä kestän neäs, se katkes ku se jännityksee 

pantii" (kestä jännitystä, puiden tunteminen). 

140. "lepilä lämmitettää, on kaeke puhtaampata" 

(puhtainta polttopuuta, vähän nokea).

141. "suoleppä, musta syväin, laihani" (sydämestä

mustat suolepät).

142. "suolepäz on koadzvettu pinnaz, vähä oksoa, 

mustoa sydämez, harvusyyhine" (katsvetta pinnassa, 
vrt. naavaa, jäkälää, sammalta).

143. "toim metsästä kolmisuorahazen lepän" 

(suorahazen eli haaraisen).

144. "selgälepäd on rädzäkät, lyhyöd, oksikkahat" 

(rädzäkät eli tiheäoksaiset).

145. "selgylepäz on suoleppeä däriembi tyvi, oksoa 

enämbi, däriembi koja" (selkä ja suolepän erosta, 
däriembi=paksumpi, koja=kuori).

146. "lepänkoja ruskendau langan" (ruskendau

eli punertaa, käytetty värjäämiseen).

147. "leppäh kazvoi ruhmoa" (ruhmoa eli rosoa,

vrt. ruma).

148. "lepäz konz on äjjy urbaa sit tuloo hyvä kagruvuozi" 

(vrt. marjavuosi, omat kaurat).

149. "alahpäi ripsutetah lepänurbat" (ripsutetah 

eli riippuvat, vrt. kävyt).

150. "lepänrehvu" (rehvu eli helve).

151. "älä leku leppäizeni, ilmai rehväiset kirbuou" 

(lepille puhuminen, eläviä olentoja).

152. "leppä razie katkiemah" (razie=nopea, katkiemah

=murtumaan, lohkeamaan).

153. "leppä on rapakka katkata" (rapakka eli hauras).

154. "rapakka puu leppä, vetla vielä on rapakembi" 

(vetla=valko tai hopeapaju).

155. "leppä on raimakka, ei kessä keändeä" 

(kestä kääntää, raimakka puu).

156. "raimakka koja, katkenemah rakas" (lepän

kuvauksia, vrt. raimo).

157. "raimakko puu terväh katkiou, kaikiz raimakin 

on leppy" (kaikista raimakin, terväh=nopeasti).

158. "rajakkolepäs kaluu laitah, parkii otetah rovvata 

verkoloi" (laitetaan työkaluja, otetaan parkkia 
verkkojen rovaamiseen).

159. "sagie lepikkö" (sagie eli tiheä).

160. "lindune mustan on, pikkarane, pezo lepikössä 
jogirannoilla" (lepikoissa pesivät linnut).

161. "teräzäd on lepät tänä vuon, urvoad on äjjy"
(teräsät, paljon urpuja).

162. "leppytuhjo" (tuhjo eli pensas).

163. "vielä oli puussa semmoni tuulenkopra"
(tuulenkoura eli pesä).

164. "naizel pädöy lepän i koivun tuulenkobru, 

a muzikal pedeän, kuuzen i kadoan" (naisten 

ja miesten puut, vrt. lehti ja havupuut).

165. "lepissä on äijä ugrie" (ugrie eli urpuja,
vrt. ugrilaiset).

166. "leppä on urbal" (urvalla).

167. "lepänurvad piettih syhymizeh" (syyhyn 

hoitamiseen).

168. "lepiz on ylen äjjy urbaa" (urpapuu,

vrt. urpiaiset).

169. "katso urvuleppy miittuine" (urpulepät,

vrt. urpo, urputtaa).

170. "lepäd urpavuttih ylen hyväks" (urpavuttiin, 

hyvä asia).

171. "urvavuttih lepäd" (urpien aika).

172. "oled aiga urvana, et pyzy pertis" (omat 
voimasanat, vrt. haltijanimet, urv-ana).

173. "lepäm varvat" (vrt. varpoa=arpoa, 

taikoa, ennustaa).

174. "verkazellah leppä lymbyu" (lympyy eli 

taipuu, vrt. lym-pu, lymyillä).

175. "leppä lepästä vigua nägöu" (sanonta, 

vrt. lepän heimo).

176. "leppä on kezällä voahessa" (vaahdossa, 

vrt. maidossa).

177. "ykskäzine leppä" (yhdellä kädellä katkaistava, 

vrt. kahdella, vrt. liian paksu, vrt. vieraat kirveet 

ja sahat, vrt. pyhinä pidetyt vanhat puut,

ihmistä vahvempia).

178. "äijä gurboa" (kurpaa eli urpaa).

mordvalaiset kutsuvat leppää

kasvavaa jokea sanoilla lepjevo

ja lepe lej.

marit kutsuvat leppää sanalla

nölpö (ö=o, vrt. nolpo).

marit kutsuvat tervaleppää

sanalla shemnölpö (musta leppä,

nölpygitske=lepän siemen).

marit kutsuvat leppää sanalla

lylpy (vrt. lul-pu, vrt.

sielujen nimet).

marit kutsuvat lepän urpuja 

ja kukintoja sanalla lylpyjalava

(vrt. jal-ava).

marit kutsuvat lepikkoa sanoilla

nölper ja nölperla (nölperah=

lepikon peittämä).

udmurtit kutsuvat leppää sanalla

lulpu (lyl=lul).

unkarilaiset kutsuvat leppää sanalla

kutya (vrt. kutja).

mordvalaiset kutsuvat leppää sanalla

lepe (leponal=lepikko, vrt. lepo,

leppeä).

marit kutsuvat lepän norkkoa sanalla 

lylpyglava (vrt. ava-haltijat).

saamelaiset kutsuvat

leppää sanoilla leäpp,

leibi ja leeibi

(vrt. le-ibi, le-appi,

haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat

urpuja / norkkoja sanoilla 

urpie, urpe, urbe, urbb

ja urb (vrt. ur-po, ur-pe,

ur-sielu, vrt. urva).

saamelaiset kutsuvat

harmaaleppää sanoilla

räänesleäpp (vrt. rane).

saamelaiset kutsuvat

lepänkuorivettä sanoilla

leäppostt.

saamelaiset kutsuvat

lepänoksaa sanoilla

leäppress (vrt. ressu).

saamelaiset kutsuvat

tervaleppää sanoilla

tarvvleäpp.