JU-PU

juy, jux (hanti), jiw, juw (mansi), je (nenetsi), tjö, tjööl-pu, tjye, kye, sö, cwe 

(selkuppi), dö (kamassi), jixi, joxi, juw, juwe (kantasana).

1. obinugrilaiset pitävät siperianmäntyä pyhänä puuna.

2. hantien pyhäköt sijaitsevat vanhojen siperianmäntyjen 

juurella (haltijakuvat kankaalla päällystettyä tyveä vasten, 

oksille nahkoja, sarvia, nauhoja ja tiukuja, juurelle lahjoja).

3. hantit laativat haltijakuvia pyhäköissä kasvavien 

siperianmäntyjen oksista (tekijän kuollessa valmistetaan 

uudet kuvat, vanhat kuvat viedään uusien kuvien 

emäpuun juurelle kasvot noettuina).

4. hantit laativat pyhiä esineitä urospuolisesta 

siperianmännystä (pyyntimenojen esineet, karhun 

palvontaan liittyvät esineet, vrt. miesten puu).

5. hantit syövät siperianmännyn siemeniä.

6. hantit laativat siperianmännyn juurista onkien siimoja 

(halkaistaan, syötiksi säynäviä tai särkiä).

7. mansit pitävät siperianmäntyä luojahenki Numi-toromin 

puuna (alkuheimojen puita).

8. selkupit pitävät pyhimpinä puinaan siperianmäntyä, 

lehtikuusta ja koivua (vrt. kolme alkuheimoa).

9. selkupit pitävät siperianmäntyä, lehtikuusta, kuusta 

ja koivua heimojensa pyhinä puina (neljä heimoa).

10. selkupit sitovat siperianmäntyihin mustia 

nauhoja, poroja ja uhriliinoja (vrt. alisen / maan puu,

sukulaisten henkien puu).

11. siperianmäntyjä kutsutaan erheellisesti setreiksi 

(siberian cedar, uralilaisten kansojen alueilla ei 

kasva setripuita).

12. hantit pitävät siperianmäntyä toisen alkuheimonsa 

(por) pyhänä puuna (koivun ja männyn heimot, 

vrt. jousen kaksi puoliskoa).

13. mansit laativat siperianmännystä sukulaisten 

henkien, karhujen ja metsänhenkien kuvia 

(toisen tiedon mukaan lehtikuusesta).

14. selkupit valmistavat siperianmännystä ja pihlajasta 

reen jalaksia (taipuisia kovapuita).

15. selkupit laativat siperianmännystä lankkuveneitä 

(halkaistaan kiilaamalla, sahaamista vanhempaa

perinnettä).

16. selkupit pitävät siperianmäntyä (cwe) ylisen puuna

(vrt. yliseen ja aliseen matkaavat sielut, vrt. ylisessä

ja alisessa elävät haltijat).

17. selkupit pitävät siperianmäntyä tärkeimpänä 

uhripuuna (miesten käyttämien pyhäkköjen puu).

18. siperianmäntyä (ju-pu) yhistetään sanoihin juttu 

ja jutella (mordvan jofta, voi tarkoittaa puulle 

juttelemista tai haltijoiden jututtamista).

19. siperianmäntyä yhistetään jousta tarkoittaviin 

sanoihin (saamen juxs, hantin joyol, voi tarkoittaa 

alkuperäistä kaaripuuta johon lisättiin heimojen 

yhdistymisen merkiksi koivuinen puoli, vrt. männyn, 

sembramännyn ja puun kantasanojen nimet).

20. selkupit nostavat kuolleita siperianmäntyihin 

ja lehtikuusiin (ei koivuihin).

21. hantit pitävät siperianmäntyä mustien jumalten

(Hyn-iki, Kul-iki) eli maan jumalten uhripuuna 
ja koivua valkoisten jumalten eli taivaan jumalten 

uhripuuna (vrt. menneisyys ja tulevaisuus,

jälleensyntyminen, sielujen olinpaikat).

22. mansit yhistävät siperianmäntyä Numi-torumiin 

ja Kaltash-ekwaan (heimojen perustajia eli toteemeja, 

toisen alkuheimon syntypuu).

23. hantit kutsuvat maidensa vanhempia asukkaita 

siperianmännyn-kävyn-kansaksi (kantauralilaiset
heimot).

24. hantit kuvailevat kantauralilaisia sanoin 

naiset-joilla-on-siperianmännyn-kävyn-elämä ja 
miehet-joilla-on-siperianmännyn-kävyn-elämä.

25. hantit käyttävät siperianmännyssä kasvavaa 

kääpää tai sientä parantamiseen (laaditaan juomaksi, 

uskotaan vähentävän verenvuotoa).

26. hantit valmistavat siperianmännystä tautien 

henkien kuvia (poltetaan jotta katoaisivat).

27. hantit pitävät siperianmäntyä tärkeänä 

uhripuuna.

28. hantit uhraavat siperianmäntyihin nälänhädän 

uhatessa (uhrit osoitetaan mahtaville jokivarsilla 
eläville keskisen haltijoille, vrt. saamelaisten 

seitahenget).

29. hantit pitävät siperianmäntyä karhusta 

polveutuvan hanhisuvun syntypuuna (pidetään 

perheitä suojelevaa hanhihenkeä vanhempana 

olentona, karhun eli koko heimon puu).

30. hantit kutsuvat siperianmäntyä nimellä noxr-as 

(käpy-isä).

31. hantit kutsuvat siperianmäntyä ja koivua 

ensimmäisiksi puiksi (alkuheimojen syntypuut, 
vrt. keskenään naiminen, tekee puista pyhiä 

molemmille heimoille).

32. mansit nimeävät siperianmännyn jonka alla 

levähdetään tai yövytään (nimi annetaan nukutun 
yön jälkeen, vrt. unissa saadut nimet).

33. hantit yhistävät aliseen (maahan) siperianmäntyä, 

sääskiä, mustaa väriä ja lukua yksi.

34. hantit yhistävät siperianmäntyä por-heimoon, 

pyhän-kylän-vanhukseen (karhu) ja Num-torumiin
(koivua mos-heimoon, Kalteshiin ja Maailmaa

-katsovaan-mieheen). 

35. mansien taruissa mos-mies nai siperianmänty

-naisen (heimojen perustajia eli toteemeja).

36. hantien taruissa karhu istuu siperianmännyn 

alla ja syö käpyjään (karhuheimon pyhä puu).

37. komit hautaavat kuolleita siperianmännyistä 

koverrettuihin ruuhiin (vrt. vanhempi juurelle 

hautaaminen / puuhun nostaminen).

38. hantit pitävät siperianmäntyä sukujen
suojelushenkenä (kutsutaan nimellä noxr-as,
noxr=käpy, as=isä, käpy-isä).

39. hantit kutsuvat siperianmäntyä nimellä noxr

(nox-ar, noksa, noka, nosa).

40. hantit pitävät siperianmäntyä alempien henkien 

puuna (maan, alisen vai keskisen, keskinen=ylistä 

alempana).

41. komien lauluihin kuuluu suskin sadjyn
(siperianmänty lehdossa, vrt. sembramännyn

nimet, sus-puu).

42. hantit kutsuvat siperianmäntyä nimellä noxras
(noxr, noxar=käpy, sem=siemen).

43. hantit kutsuvat soiden keskellä kasvavia
siperianmäntyjä sanoilla ut puxar (puusaarekkeita,

vrt. pyhäköiden paikat).

hantit pitävät siperianmäntyä 

por-heimon ja alisen henkien 

puuna (vrt. kuusta ja pihtaa, 

vanhemman väestön palvomat 

puut).