KU-PU

kuusi, kuusa (suomi, karjala), kusi (inkeri, vatja), kuzi (lyydi), kuz (vepsä, mordva), kuusk, kuus (viro), kuzo, kuzoz (liivi), guossa, guossas, kuossa, kiss, kuss, kuoss (saami), koz (mari), kiz (udmurtti), kez (komi), xowt, kowt, kayt (mansi), kol, koa, xut, xol, xoa, xoa-jux (hanti), xadi, kat (nenetsi), kadi, kari (enetsi), qut, kuut, kade, kaade (selkuppi), ko, kot (kamassi), kua (nganasani), kuse, kose, kaxsi (kantasana).

1. kuusen oksien uskotaan johtavan aliseen.

2. kuusia käytetään parantamiseen (näkyvät sairaudet).

3. kuusia pidetään kuolleiden puina.

4. kuusen juurta pidetään haluttuna hautapaikkana 

(ihmisen hengen uskotaan siirtyvän puuhun tai 

taimeen).

5. kuusta pidetään puiden kuopuksena ("kuudes puu", 

luotiin kuudentena).

6. kuusen pihkaa poltetaan uhrimenoissa (puhdistava 

tuoksu).

7. vanhoja kuusia pidetään pyhinä (verrataan 

ihmisvanhuksiin).

8. kuusia pidetään "miehekkäinä puina".

9. vepsäläiset yöpyvät metsässä ollessaan kuusen alla 

(yöpymiseen pyydetään puun lupa sanoin "kuziine 

pästä mindai magata öks").

10. kuusen havuja käytetään tautien karkottamiseen. 

11. lapsen syntyessä kysytään tuliko koivu vai kuusi

(tyttö vai poika).

12. kuusen alusta pidetään metsän turvallisimpana 

paikkana. 

13. kuusia ei haluta talojen lähelle (uskotaan vievän

elinvoiman).

14. marit pitävät kuusta "myöhäisenä tulokkaana".

15. kuusesta laaditaan astioita ja soittimia.

16. komit kutsuvat pyhäköiden uhripuita "västäräkkien 

kuusiksi" (pyhäköt tsuudeilta eli vanhemmilta 

kantauralilaisilta heimoilta perittyjä). 

17. komimiehet pyytävät pyyntionnea ampumalla 

pyhäköiden kuusiin nuolia ja heittämällä puihin 

keihäitä.

18. komit kerääntyvät keväisin pyhien kuusten juurelle

(kevätmetsästys).

19. "sitä kuusta kuuleminej jonka juurella asumma" 

(kotikuuset).

20. marit pitävät kuusia pyhinä puina.

21. mordvalaiset käyttävät kuusta ja petäjää rakentamiseen 

(perustuksiin lehtikuusta tai tammea, tilkkeeksi sammalta 

tai tappuraa).

22. udmurtit rakentavat kuusesta mökkejä (perustuksiin 

petäjää).

23. kuusia ja koivuja valitaan pitämyspuiksi 

(yleisimmät puut).

24. "luppokuusi, kärtsäkkä, kolvakuusi" (naavakuusi, 

kiero kuusi, vanha kuusi).

25. uroskuusen oksien uskotaan painuvan alaspäin, 

naaraan kohoavan ylöspäin.

26. hantit pitävät kuusta, hopeakuusta ja tuomea 

alisen puina (vrt. aliseen johtavina). 

27. hantit ripustavat Kivisilmäisen-seitsen-pornen 

lahjat kuuseen (naispuolinen haltija jonka uskotaan 

asuvan lahokannossa).

28. "pistä sie mela mereh, lastu kuusen lainehesen" 

(kuusiset melat).

29. hantit laativat ongenkoukkuja kuivista kuusenoksista  

(vrt. astioita, meloja, veen kestävä puu).

30. "kulmilt on oravikuusen" (oravakuuset).

31. hantit pitävät kuusta miesten uhripuuna 

(koivua naisten).

32. hantipyhäköt sijaitsevat kuusikoissa, männiköissä 

ja koivikoissa (miesten ja naisten paikka aukean tai 

saaren vastakkaisissa päissä).

33. komit käyttävät kuusen ja lehtikuusen pihkaa 

haavojen ja palovammojen hoitoon.

34. kuusen pihkaa käytetään tautien karkottamiseen 

(poltetaan, puhistava tuoksu).

35. mordvalaiset sitovat kuusesta ja pihtakuusesta 

luutia.

36. selkupit pitävät kuusta (qut) naisten uhripuuna

(vrt. kutta, tekee kutaa).

37. selkupit pitävät kuusta pyhänä puuna, miesten 

puuna ja naisten puuna.

38. selkupit piirtävät kuusen yhteyteen juuren, 

kävyn, maan ja päivän kuvat (juuria ja käpyjä 

kerätään puhdetöihin).

39. sanalla näre tarkoitetaan nuorta kuusta, suurta 

kuusta, nuorta havupuuta, keskenkasvuista puuta ja 

kitukasvuista puuta (vrt. lehtikuusi, nän, nänk).

40. udmurtit punovat kuusenjuurista astioita 

(kerätään syksyllä, halkaistaan, kuoritaan, 

hiotaan).

41. "airo tehhään usseimmin kuusesta" (vrt. mela).

42. "killuva alaskässi ikän kuuse oksa" (alaspäin 

killuvat oksat).

43. "ku yks Pöysäl Liisa kuol nii sen aljokuus kaatu 

samam päivän" (aljo eli pitämyskuusi).

44. "ahokuusesta tlee vahvimmie astieta" 

(ahokuuset).

45. "astijavyät tehtiin ennakkoin vääräks kasonneest 

nuarest kuusest" (astiavyöt eli vanteet, puuastioiden 

ympärille).

46. "se ol tavaton kuus vallan suurempia emäkuusia" 

(emäkuuset).

47. "kuusest ne enemist tehti" (aitojen vitsakset).

48. "ne närreellankuista tehhää enemmästiil lattiat" 

(halkaistuista kuusenrungoista).

49. "ol enemp vuan tuosta näreppuusta mutta kyllä 

toeset tek niitä lepästäkkii" (kiuluja).

50. "kuusest tehti astioi enimä" (astiapuu).

51. "kuusi oli parasta keveätä ja lujjaa aisaksi, joku otti koijua" 

(reen aisapuuksi).

52. "se piti pesta niim puhthaaksi etta s ei vetta ennaa 

muuttanu" (pestä naavat).

53. "se ol pyöree, näreoksasta tai kataasta" (punottu 

kalapyydys).

54. "oikeen haikian kellasta" (väriä, saatiin naavasta).

55. "hakoruunia minn oon aina itev värijänny" (ruskeaa väriä, 

kuusen tai katajan kuoresta).

56. "hankkarpposeksi kututtiij" (soikioksi taivutetusta

kuusenoksasta laadittuja lumikenkiä).

57. "mää hakemaa kuivii närree oksii tehhää niist hankurii" 

(hankurii eli luutia).

58. "rukaa otetaan kuusest, kuuserrukaa" (rukaa eli

kuivunutta pihkaa).

59. "kusi hyväst halgia, a koivu pittä kiertä" (hyvästi 

halkeava puu).

60. "se kuzi ku palla, hä lasko kibunoja" (tulenhaltijan 

lempipuut).

61. "pärettä meil kizoda kuzest" (pärepuu).

62. "se kuzi ku palla hä präkkä kovast" (palamista

kuvailevat sanat).

63. "jouhikuuzi" (tiheäsyinen).

64. "karangokuuzie ois ottua, niidähän hyviälläh" 

(otetaan astiapuiksi, pitkiä, hoikkia ja kuivahtaneita 
kuusia).

65. "karangomettsy on kuuzikkomettsy, pedäine on 

hongaine libo mändymettsy" (kuusi ja mäntymetsät).

66. "hilberöne" (kuusesta veistetty ongenkoho).

67. "havahaine" (kuusenkerkkä).

68. "havuzikko, kuz on havunottamatoi kohtu, turbied 

kuuzed" (havunottamatoi eli koskematon).

69. "havuladva, kel on enämbi havuo, ei vai töppähäni" 

(havu ja töppälatvat).

70. "kuusipuus tehty katkenou, habrakko puu" 

(habrakko eli hauras).

71. "karangokuuzie ottua" (kimpi eli astiapuuksi).

72. "vitsat kuuzahazesta hallataa" (halkaistaan,

kuusahanen=nuori kuusi, vrt. näre).

73. "emäpuu pidäy olla kuuzesta" (veneen pääpuu).

74. "kangaskuuzi ei ole moine lihavu ku korbikuuzi" 

(kangas ja korpikuuset).

75. "kangaskuuz on hudrembi da kebjembi korbikuustu" 

(huterampi ja kevyempi).

76. "karas" (kuivunut kuusi / kuusenoksa).

77. "karasnäre" (paksuoksainen kuusi).

78. "kuuzen karbiet" (karpeet eli naavat).

79. "kuuzenkadzvat kadzizoo, tuleh ku panet" (kadzvat

eli naavat, käytetty sytykkeenä).

80. "kumma kuuzista venehtä, kadajista kauhanvartta" 

(jokaisella puulla käyttönsä).

81. "kazvajas puuz on kadzvettu" (kadzvettu eli 

naavaa, vrt. katve, kasve).

82. "puuhuot pikkarazet ollah kazvandahizet"  

(nuorten puiden nimityksiä).

83. "kadzvekas kuuzi" (naavainen).

84. "kelvi" (kuusen tai petäjän nila).

85. "kikattsu kuuzi, tyvez veäräh lähtöö, sid oigenou" 

(kikattsu eli mutkalle kasvanut, vrt. kikka).

86. "venehen koarid on kuuzized" (kaaret).

87. "kuarme" (kaarme eli naava, kare, kame,

vrt. käärme, vrt. ku-arme).

88. "korvessa ollah kuarmikkahad näriet" 

(kaarmikkahat eli naavaiset).

89. "kozuksessa ollah koarnapuoli i pihkapuoli" 

(kozuksessa eli kuoressa, vrt. kosunen).

90. "kuuzen koadzve" (ka-atsve eli naava).

91. "kuuzi on duurilleh koadunnu, duuret on yläh nostu" 

(tuulen kaatamat kuuset, hyötypuita).

92. "kuuzen koadziet" (naavat, ko-adzi, 

vrt. haltijanimet, sukulaisnimet).

93. "kuuzen koja" (kuori).

94. "korei kuuzi" (pitkä ja suora).

95. "korbikuuzez on nuavoa oksiz" (naavaa oksissa,

vrt. nu-avo, vrt. ava=emä, haltija, vrt. arvot

=emähaltijoiden antamat ohjeet).

96. "korbinoavu kazvau kuuzen rungaz ymbäri" 

(rungossa ympäri, vrt. oksissa).

97. "kuksuine" (kuusenkäpy).

98. "kumma on kuusini lusikka, katajaini kauhanvarsi" 

(vrt. vene).

99. "kuuzennäreikkö" (nuoria kuusia kasvava).

100. "kuuzennärähini" (närähinen eli nuori kuusi, 

vrt. nara, nare).

101. "kuuzempihka parandau kaikemmoizie ruanoja" 

(ruanoja eli vaivoja). 

102. "kuuzempihku katkelmukset spruaviu" (liittää 

katkenneet esineet, omat liimat).

103. "kuuzenrehvy" (kerkkä, vrt. lehvy).

104. "kuuzenrugoa pannah vuodajam putsim pohjah" 

(putsin eli puuastian).

105. "kuuzentubahaizel sorretah nogie" (tubahaizel

eli havulla, vrt. tupa, tuva).

106. "kuuzesta luajitah astieda" (astiapuu).

107. "turbie kuuzi" (turpea eli tiheäoksainen).

108. "lylykuuzi" (mutkalle kasvanut).

109. "mängäh hos hoabazeh kuuzeh" (sanonta,

vrt. haapa=hapan, harmaa).

110. "korbikuuzi" (korvessa kasvava).

111. "kangaskuuzi" (kangaskuuset).

112. "selgykuuzi" (selkämailla kasvava).

113. "oravukuuzi" (oravien pesäpuu).

114. "kuuziheinä" (luhtakuusio).

115. "kuuzikarango" (tyvestä oksaton kuusi).

116. "kuuzikko on pimiessä korvessa" (pimeät korvet,

kuusi=pimeyden puu).

117. "kuuzikkoviidu" (tiheä kuusikko, viidat).

118. "kuusiset halot paloassa pratkau" (palamisen

ääni=tulenhaltijan puhetta).

119. "kuuzini haravanselgä on ylen kebie" 

(kevyt puu).

120. "kuuzized astiet terväh vezistytäh da kulutah" 

(vettyvät ja kuluvat).

121. "häi meni kuuzikkoh käbryy ettsimäh" (käpyjä 

etsimään).

122. "kuuzahane" (nuori kuusi).

123. "kuuzahikko" (nuoria kuusia kasvava metsä).

124. "kuuzasheiny" (luhtakuusio).

125. "kuuzenhavahastu, pehmiedy, veresty havvotah, 

vetty juvvah vatsan notkendukseh da tsahotkah" 

(havahastu eli kerkkiä, haudutetaan notkeaan 

vatsaan ja keuhkotautiin).

126. "kuuzenkarahaizih revittelin jupkan helmad" 

(karahaizih=alaoksiin, jupkan=hameen).

127. "kuuzenkarahani" (pieni ja oksikas kuusi).

128. "kuuzenkiidzin" (naava, vrt. ki-idzin).

129. "kuuzenkoja" (kuori).

130. "kuusenkosus" (levyinä irtoava kuusenkuori).

131. "kuuzenkäbry" (käpy, vrt. kapri, kapi).

132. "kuuzenleht on kuuziz ymbäri, koskuos kiini" 

(kuusenlehti eli keuhkojäkälä).

133. "kuuzenlehti kubineheh pädöö" (pätee kutinaan).

134. "kuuzenlehtivezil pestäs syhmisty" (pestään 

syyhyä ja ihottumia).

135. "kuuzennoava" (naavajäkälä, no-ava).

136. "näries guubu heittyy alas, pedäjäs ylös päi" 

(guubu eli lahovika).

137. "kuuzine halgo kyvendy lykkiy lämmitez" 

(lykkii kyvendä, kipinöi).

138. "kuuzipuu kyvendää" (vrt. kyvetä, kyky,

vrt. kipinöistä ennustaminen).

139. "närien käby" (nuoren kuusen käpy).

140. "oksis on havvud, käbyd, siemendy" (havut, 

kävyt ja siementä).

141. "käbrykäs kuuzi" (kävykäs).

142. "käbryladva kuuzi" (käpylatvat).

143. "ruga om peäl kuuzen kojas" (ruga eli pihka, 

vrt. rukajärvi, rukatunturi).

144. sanalla pen tarkoitetaan kuusta, nuorta kuusta, 

pientä havupuuta, katajaa ja pihtakuusta (marin pin, 

udmurtin pumel, komin ponel, unkarin fenyö,

vrt. peni, pena, pentu).

145. saamelaiset vievät seidoissa pidettyjen haltijakuvien 

alle kuusenoksia (talvella käytäessä).

146. komit pitävät kuusta, koivua, pihlajaa ja tuomea 

pyhinä puina (kaksi marjapuuta).

147. komien mukaan jokaisella ihmisellä on vastineensa 

puiden joukossa (kutsutaan kaksoseksi ja omaksi puuksi, 

as-pu).

148. komit pitävät omasta puusta saatua puuta 

taianomaisena (pöytänä antaa runsautta, suksina vie 

perille ajatuksen voimalla, tarujen taivaallisen hirven 

metsästäjällä Iirkapilla tällaiset sukset).

149. komimiehet kertovat huoliaan kuusille ja petäjille 

(naiset koivuille, vrt. alkuheimot).

150. komit pitävät kuusia parantavina puina 

(lähelleen hakeudutaan toivoen helpotusta 

vaivoihin).

151. komit pitävät vanhoja kuusia hautapuina 

(toisen tavan mukaan haudalle istutetaan kuusen 

taimi, vrt. hautapuun puuttuessa).

152. komit pitävät nuoria kuusia kaukana kuolleiden 

ja kadonneiden sielupuina (ääressään järjestetään 

muistajaisia).

153. komit polttavat kuusen pihkaa hautajaisissa.

154. komit kääntyvät kuusien puoleen tautien 

uhatessa (koivut henkisten vaivojen hoitajia).

155. marit kutsuvat kuusta nimellä koz

(vrt. kosia, kostua).

156. udmurtit pitävät kuusia muistopuina 

(juurellaan keitetään puuroa niille joita ei ole 

haudattu sukukalmistoon).

157. udmurtit pitävät kuusia tärkeinä uhripuina.

158. udmurtit pitävät kuusta tai pihtakuusta 

säänhaltija Kuazin puuna (haltijan taustalla 

taivaallisen veen emo Invu, alkuheimojen 

perustajia).

159. udmurtit kutsuvat vortcha-suvun pyhäkössä 

kasvavaa uhrikuusta nimellä kart shukkan kyz 
(puulle uhrataan veitsiä terveyttä pyydettäessä). 

160. udmurtit korvaavat vanhan uhrikuusen 

puun kaaduttua (uudeksi puuksi valitaan joku 

lähellä kasvava nuorempi kuusi eli vanhan puun 

jälkeläinen).

161. komien pyhiin puihin kuuluu kaksilatvainen 

syrchik-koz (västäräkki-kuusi) jonka ääreen 
kokoonnutaan ennen metsästyskauden alkua 

(metsäonnea pyydetään ampumalla runkoa 

kohti nuolia).

162. udmurtit pitävät kuusia miespuolisten 

haltijoiden puina (yhistetään sukujen 

suojelushenkiin).

163. udmurtit pitävät vanhoja kuusia tarujen 

urhojen hautapaikkoina (puhutellaan kuin 

urhoja itseään).

164. udmurtit ripustavat jokien varsilla kasvavien 

kuusien oksille eläinten luita (yr-pyd c´eton, 
annan pään ja jalat).

165. "merest aga tõusis kirju lindu, lendas meie 

kopelisse, meie kopli kuuse otsa, akkas pesa tegema,
riegudest ja raagudest, maa murusta, puu purusta, 

meie metsa lehtedest, tegi kuu ja tegi kaks, paari 
päeva kolmat kuud" (kirjavan linnun hahmoinen 

luojahenki tekee pesänsä kotikuusen otsaan).

166. saamelaiset kutsuvat kuusta nimillä kuss ja kuosâ.

167. inarinsaamelaisilla on 13 kuusen mukaan nimettyä 

paikkaa.

168. sanalla luksi tarkoitetaan kuusen tai pihtakuusen havuja 

(marin lus, udmurtin lis, komin los, vrt. lusi, liisi).

169. "kolmesta kuusesta nyhälletäh nuavua" (nyhälletään

naavaa, taikaa varten).

170. "näiverä" (kuihtunut puu, vrt. näivettyä).

171. "ta astivot ei ollut sen kummempoa ku näriestä loajittih" 

(näriestä eli nuorista kuusista).

172. "pienembyä kuuzahaista sanotah närieksi, siidä luajitah 

vandehie asteihi, seibähie da vittsoja" (kuusahainen=näre

=pieni kuusi).

173. "näreistä loajitah perttie" (pirttejä, vrt. lehtikuusista).

174. "näriez airuo, astivoh sorppoa, vannehtu laitah" 

(sorppa=haara, haarukka).

175. "närehyt" (hoikka ja pieni kuusi).

176. "oli ylen näreikkö" (nuoria kuusia kasvava metsä).

177. "näreikkö korbi" (nuori korpi).

178. "miss on tuagieh närettä, näreikkö i on" (tuagieh

eli tiheään).

179. "närepuud on hidazemmad vedeä, äijä on karzimini, 

a pedäjäpuud olis parembi" (näre ja petäjäpuut).

180. "näriezed vitsat kessetäh viikon" (kestää viikon).

181. "näreini vittsa, sillä ei igöä ole" (ei ole ikää,

ei kestä vitsana).

182. "otaz närähäne" (närähäne eli pieni kuusi eli kuusen 

lapsi, nen-päätteen alkuperää).

183. "närevyksiz on" (suutuksissaan, kuusen heimon

kieltä, ä=a, näre=nare).

184. "näyhti" (naavan nimiä, vrt. nyhtää).

185. "noazve on kuuzen da koivun oksiz" (naava, 

no-azve, vrt. ave, ava).

186. "noava soahah kuusipuusta, se on tuorehempi 

kuin honkal luppo" (no-ava ja luppo).

187. "kuuzez on noavoa äijä, pedäjäz on vähembi" 

(äijä eli paljon).

188. "ruavahis kuuziz on nuavua" (ruavahis eli suurissa).

189. "noavahine kuuzi" (naavakuuset).

190. "nuavikas näre" (nuorempi naavakuusi).

191. "nuavakuuzi, toittsi on niin äijä nuavua, jottei oksie näy" 

(naavan määrästä, vähentynyt).

192. "nilan aigah kossusta otetah" (kossusta eli kuusen 

kuorta, vrt. kossu, kostua).

193. "nilaz on kuuzen koja, ga lähtöy hyvin" (nilassa koja 

eli kuori).

194. "havun nieglazet tsökittää käzii" (tsökittää eli pistelee, 

vrt. tökkiä).

195. "nellikandaine vezaine" (nelihaarainen vesa, 

harvinainen=taikavoimainen).

196. "mandilonäre" (kosteikossa kasvava hoikka ja suora 

kuusi, vrt. mäntilö).

197. "lylyksini kuusi" (lylykuuset).

198. "kuuzen lymmys" (kaarelle taipunut kuusi, vrt. lyly,

lympyä, lymyillä).

199. "kossuz luiskahtoateh kuuzes" (luiskahtaa eli irtoaa 

helposti, keväällä).

200. "kuuzenhavu moizel hyväl lengäi" (lengäi eli tuoksuu,

omat tuoksut).

201. "kuss on lihavad maat, eij oo lehtiä" (lehtiä 

eli keuhkojäkäliä, kuusissa).

202. "mih päiv ei koskei, sih tulou kuuzeh lehti" 

(keuhkojäkälä, kuusen lehdet).

203. "havun lehvy" (lehvy eli kerkkä).

204. "enneim mies lahou, enneinkuin se vitsas lahou" 

(vrt. kestä viikkoa, eri puita).

205. "kuuzen ladva" (tunnetaan pitkistä latvoistaan).

206. "mie en katan ladvoa" (katan eli katkaissut, 

latvojen pyhyydestä).

207. "lindu istuu ladvalla" (pyhyyden syitä, lintujen 

eli henkiolentojen eläinhahmojen istumapaikkoja).

208. "lindu pezoitui kuuzen oal järvirandah" 

(haluttuja pesäpuita, tiheitä).

209. "padvie näriessä" (padvie eli lylyä).

210. "kulki kuusissa hakona, petäjänä pehkivönä" 

(puun hahmossa kulkeminen, noitien kykyjä).

211. "kuusisenna kubluksenna, pedäjäisenä pehkonna" 

(kuplus=kelluva puu, vrt. kohot).

212. "kulgou kuusissa hagona, pedäjäissä pehkopuuna" 

(pehko eli lahopuuna).

213. "kuin sattuu pehkossa olomah loukko, panou 

muu lindu sinne däitsät" (pehkossa=lahopuussa, 

loukko=kolo, däitsät=munat).

214. "täz on aiga kuuzipapattsu" (paksu ja vanha 

kuusi).

215. "vihmoa pagoh juoksimmo kuuzen oal" 

(vanhimmat suojat).

216. "sielä metsässä paksu ylen näre" (paksu näre, 

vrt. nä-pu eli lehtikuusi).

217. "ois oksan ottajoa, kun ois kuusen koatajoa" 

(kaatajat vähissä, elävien puiden pyhyydestä,

vrt. vieraiden palkkaaminen omien arvojen

vastaisiin töihin, "työelämä").

218. "näriess on äij oksua" (äij eli paljon, 

oksikkaat näreet).

219. "ei juuretoinda puuda, eigä oksatoinda kuusta" 

(puut ja kuuset, vrt. petäjät).

220. "näre ili mändy oksikas" (oksikkaat näreet 

ja männyt).

221. "kuuzizet hallot platsketah" (paukkuva puu, 

Tulen emon lempipuita).

222. "kuuzen ladvaz om pottsized" (pienet kävyt,

potsi, poti, posi).

223. "kuuzizet hallod lämmites pritsketäh" 

(ritisevä puu).

224. "ruga on kuz om pärkky" (pärkky eli roso,

kuusen rungossa, vrt. parkki).

225. "kuuna paistoi kuusen oksat, hopiana hongan oksat, 

päivänä petäjät kerkät" (kuuset, hongat ja petäjät).

226. "kuma hiiton kuusen juuret, kuuset juuret, 

tervas kanot" (hiiton kuusen juuret, hiitoa,

vrt. hioa, hiitola).

227. "ei korpi kivia kasva, eike kangas karpaloita, 

korpi kasva komia kuusen, kangas kauniman pättäjen" 

(korpikuuset, kangaspetäjät).

228. "on mua kuuset kuulemassa, oppimassa hongan 

oksat" (puuystävät).

229. "ennen kuusia kumarran, kuin kumarran 

kunnotointa, ennen palvelen pajuja, ennen kun 

palvelen pahoja" (kuusien kumartaminen, 

omat metsäpyhäköt).

230. "kuusi puu jumalan luoma, tuuliaisten tuittama, 

vilu ilman vihyttämä, pakkasen imettämä" (yhdet 

luvut eri puista, vrt. kaikki hyvät puut).

231. "kuule, kuusinen jumala, hopiainen hongan oksa" 

(omat jumalat, heimojen syntypuut).

232. "kukas puista pahat teki, kuusi puuko, mänty 

puuko, onko leppä lehti puista" (oudoksuttu pahaksi 

kutsuminen, oma pahuus=ei kelpaa syötäväksi tai 

käsitöihin).

233. "kuule sinä kuusinen jumala, hopejainen hongan 

oksa" (uhripuiden puhuttelemista).

234. "ku se kuivaa käskethän kalkkikuuseksi, se om 

mainio polttopuu" (kalkkikuusi=pystyyn kuivunut kuusi, 

latvasta kuivunut kuusi, vrt. kalkkinen).

235. "kallaskuusi" (kuolleen kunniaksi karsittu kuusi).

236. "kuusen närreen katveessa" (kuusen näreen, 

tarkoittanut suurempaa ja pienempää kuusta).

237. "siin kuusses oliki vähä paks kamar" (kamara 

eli kuori).

238. "kangaskuusi" (kankaalla kasvava).

239. "hyötönärej ja kangasnäres se om pahempi 

sällöömmääj ja lytmistelemmään kuin suonäre" 

(lytmistelemään eli taittumaan, näreiden tuntijat).

240. "kantumessahan se on se mönköner riipuksissa" 

(kantumessa=kannattimessa, mönkönen=käpy, 

vrt. monkonen, mönkkönen).

241. "jos ottaa närreen nii että kansukka tulloo matkaas 

se kuivaa hittaammi eikä halakeilen niim pahasti" 

(närreen=nuoren kuusen, kansukka=juurentynkä).

242. "otethaan kuusen kanto, niissä ei ole sitä keskistä 

karraa niinku männyn kannossa" (karraa eli pääjuurta, 

vrt. karanen, karranen).

243. "tuoretta tuppuu päässä ja muuvalt oksaton" 

(pitkä, hoikka ja paljasrunkoinen kuusi).

244. "karast saap vaikka" (soittimen, karasta eli

tiivissyisestä kuusesta).

245. "menes mettä ja juurit se kuuse" (kuusen 

juuriminen).

246. "otettiin se kara juuresta" (kuusen juuresta).

247. "ne tehtiin kuusen karahkasta nekkii" 

(katonaluspuut).

248. "tikak kahem puolen, kuusikarhakat oksinensa 

lyöhin" (talvitien viitoiksi, vrt. suunnan katsominen 

elävistä puista).

249. "kasuvaa hyviä karahia" (karhia eli nuoria kuusia, 

jokaisella puulla omat ikävaiheita kuvailevat sanansa).

250. "käet on karkeat kun karhakan veäntäjällä" 

(karhakan vääntäjällä, vrt. vitsojen).

251. "semmosta piäntä koivua ja katavaa ja joku 

kuiva karahkan näre oli joukosa" (karahkan näre, 

kuivuneet näreet).

252. "siä kassoo nin kauheen suuria karahkoita" 

(karahkoita eli suuria kuusia).

253. "me karahkaan" (mene karahkaan, 

vrt. hiiteen).

254. "tuala mettässä kulkeissani kuusenkarahka 

repi housuni" (huono onni vaivaa, aika hyvitellä 

metsän henkiä).

255. "heitti tuonnen niemen törmälleh helekkarimmoesen 

kuusikarahkan" (tulvavesi, elävä olento).

256. "on kasonnut täällä karahkan takana" (kasvanut 

karahkan takana, syrjäseudulla).

257. "karhakkapäästä ruethiv vääntämhän" (karhakka 

eli latvapäästä, vrt. karvakka).

258. "karanen kuusentyvi" (kova ja sitkeä).

259. "ot sä ny tua karanel ladva ja mä ota tämä rapase 

tyve" (latvat ja tyvet).

260. "ompas siinä karanen kuusi" (vanha, kova ja 

hidaskasvuinen).

261. "karakas" (kuivunut kuusi).

262. "siinnä on niin karakas kuusi" (karakas=kuivunut, 

kuivaoksainen, vrt. vanha kuusi).

263. "karakuusi, jossa kara kasua suohraans maahan 

pysthöön" (kara eli pääjuuri).

264. "karakuusikkoo" (nevan ja mäkimaan rajalla 

kasvavia kuusia).

265. "närek, kuus ja karanka" (karhun sadussa luettelemia 

puiden nimiä, omasta kertovat eläinsadut).

266. "karanka" (korpi ja kangasmailla kasvava suora 

ja oksaton kuusi, kar-anka, vrt. anki-jumalattaret).

267. "ne un sitkeitä hakatan nuo kuusenkarangat" 

(harva ja kuivaoksaiset korpikuuset).

268. "närreerraiskoja, semmosia karangaisia" 

(karangaisia eli kuivia näreitä).

269. "karangainen" (kuiva kuusi).

270. "karankakuus on semmone oksaton kuus" 

(oksattomat karankakuuset).

271. "viitanäre" (suora ja vähäoksainen kuusi, 

vrt. viitametsä).

272. "karankanäre" (pystyyn kuivunut kuusi).

273. "tavallisest onekin korpmaissa sellaist karankoo" 

(karankoo eli tiivissyistä kuusta).

274. "kuusesta kuuluva tulloo, karankosta, 

kans kanteleesee" (kuuluva eli soitin, 

kuusi=soitinpuu).

275. "pieniä karangoita, hienoja ja pitkiä, ikäär riukuja" 

(ohuita ja pitkiä kuusia, vrt. riku).

276. "karangoisia" (havupuun oksanrankoja).

277. "suopaekola ne kasvaa hittaast ne karankoetuuvaat 

ja kuivaavat" (suopaikkojen näreet, karankoituvat

=kuivuvat ja kasvavat tiivissyisiksi).

278. "karankokuusesta seippäät, huavasta aijakset, 

katajasta vitakset" (jokaisella puulla käyttönsä).

279. "oikei karankonäriest ku soap atraojat ni se kesteä, 

ei se auhto närek kestä" (auhto=harvasyinen, karanko

=tiivissyinen, syiden mukaan nimeäminen).

280. "karanta" (kuiva korpikuusi, kar-anta).

281. "karantaisnäre" (tiivissyinen näre).

282. "karantakuusi" (hidaskasvuinen kuusi).

283. "on hyvi karu kohta ko siel ei uo ko karantanärreitä" 

(suolla karantanäreitä, tiivissyisiä ja hitaasti kasvaneita

kuusia).

284. "karantokuusi" (suorasyinen ja kevyt kuusi, 

pidetty hyvänä airopuuna).

285. "karantokuusi" (kostealla paikalla kasvava kuusi,

kar-anto, vrt. anttonen).

286. "karas" (silopintainen, tyvestään oksaton 

korpikuusi).

287. "karasko" (kuiva ja kituva suokuusi, kar-asko,

anko=anto=asko).

288. "talavet poltettiin karaskuusta, se rätis semmosesti" 

(kuivuneiden puiden polttaminen, elävien puiden 

kunnioittamista).

289. "se on nyk karennoittunu se puu" (kasvanut 

hitaasti, tullut tiivissyiseksi). 

290. "se on karentoo se kuus" (kuivakasvuista, 

tiivissyistä, kar-ento, vrt. kor-ento).

291. "karhake" (pieni kuusi).

292. "karittaa niin kaavvam pystyssä" (kuivunut 

karankakuusi, vrt. kuusivanhus).

293. "tuostai näreestä on kuarna lähtenä se siitä 

alakaa vaiveetuu" (vaiveetuu eli näivettyä, 

kaarna=puiden iho).

294. "no jo oli siinnä kuusessa paksu karppi" 

(karppi eli kaarna, vrt. arpi).

295. "toi karppikuusi om pualta keykäsempikin kun 

semmonen hyätykuusi" (karppikuusi=kitukasvuinen 

ja tiheäsyinen kuusi, hyötykuusi=nopeasti kasvanut 

harvasyinen kuusi).

296. "korpikuusis oj ja paksukarppusii puita" 

(karppusii eli kaarnaisia).

297. "kuusenkarri" (kuivunut kuusi, 

vrt. kari, karrinen).

298. "semmosia kävyn karria" (karria=auenneita 

käpyjä, k=h, vrt. harri, harittaa).

299. "karriainen" (kuivunut käpy).

300. "karrikkoi" (kuivuneita kuusia).

301. "noi kankaskarahkat o hyvin kuivan karstia puita" 

(kankaalla kasvavat kuuset, kar-ahka).

302. "karsikkokuusi" (pystyyn karsittu kuusi).

303. "sii o vähä juukelin karso kuussentraak, 

et kummot simmost erinomast saa änä reempakolaka" 

(karso eli kiero kuusi).

304. "kyllä tommonen karsti kuusi kestää airaksina 

pualta enempi kun hyätykasvunen" (hidaskasvuinen 

ja tiheäsyinen kuusi, vrt. karstinen).

305. "karsti" (irtokuorinen kuusi, vrt. karsta, karsia).

306. "kyl se on erinomast puut toi karstikuus, 

ei simmost puut paljo mätäst löyräkkä" (hitaasti 

kasvanutta tiheäsyistä kuusta).

307. "kartanko" (kuusennäre).

308. "kartanärrietkii" (pitkiä, hitaasti kasvaneita,

tiheäsyisiä näreitä).

309. "kartikas" (kuiva ja tiheäsyinen kuusi).

310. "se tyttö on kartsakka kun kuusen kylyki" 

(kuuseen vertaaminen).

311. "karttukuusi" (tiheäsyinen kuusi, 

vrt. karttunen).

312. "kaseskuusi" (tiheäoksainen, hidaskasvuinen,

kases=lehto).

313. "täytyy kaataat toi kuusi pois, ko s on niin kaseva, 

ettei päivä pääse ollenkaam paistaa" (kaseva eli tiheä).

314. "kuusenkasvaimev viä pakanen" (kasvaimen 

eli vuosikasvaimen, hallakesät).

315. "käppärän kasvaimia" (käppärän eli kävyn,

vrt. käppyrä).

316. "kasuamakuusi" (kasvamakuusi, nopeakasvuinen 

nuori kuusi).

317. "oli noim pitkiä kasvannaisia, kuusennärettä" 

(kasvannaisia eli nuoria kuusia).

318. "siin on semmonen kakshaaranen yhrevvuatinen 

kasvanne" (kuusen juurella, kuusilapset).

319. "se ov verestä kasvii, se vanha käpy haristunu" 

(verestä kasvua, vaaleanvihreä oksankärki).

320. "oli tihui kuusen kasvoi" (tihui=tiheitä,

kasvoi=kasvuja, nuoria kuusia).

321. "närreissä oha niissä kasvut niissäi" (kasvut 

eli vuosikasvaimet).

322. "tehttiin ne kuusennik kasvusta, niitä pajuja" 

(reen pajuja eli poikkipuita).

323. "kyl se semmosta on ko kuuseen kurottaa 

ni katavaan krapsahtaa" (puista keksityt sanonnat).

324. "kuusi leppää lujempi katajainen koivupuuta" 

(lujat ja pehmeät puut).

325. "kuusen närreen katveessa" (kuusen näre, 

kuusesta polveutuva).

326. "keilu" (maata pitkin kasvava pikkukuusi, 

vrt. keijut).

327. "ompa tuo kuus keiveläks kasvanna" (keiveläks

eli kieroksi).

328. "men ny ettih kejui, että sais toin lihatiinun 

vannehlittuu" (keju, kejo=kaarelle kasvanut lylynäre, 
vrt. keijo, keiju, kaarevat keijupuut).

329. "sit sanottih kejoks, jolla riukuu haettih" 

(koukkupäistä puuta, kaarevasta puusta laadittu 
työkalu).

330. "eij ool lahov vikkaa ollenkaam mutta kelettynyv 

vaan kovaksi" (pilkkakuusi).

331. "tuo se on kelokuusi" (pystyyn kuivunut kuusi).

332. "kuari melkein itteksensä kelteili" (kuivuneesta 

kuusesta, vrt. kesi, olla kelteisillään).

333. "älä vaam mitääk kempuraa tuak kus kuuseh haet" 

(kempuraa eli kieroa puuta).

334. "kun se moa kohosi kuusen juurem matkassa 

niin se oli kuusen kenkä, kuusem persiessä oleva moa" 

(kuusen juurien muokkaama maa).

335. "onni on myötä kuuseenni keralla petäjäänni" 

(puihin yhistetyt onnet, vrt. suojelushenkinä tai 

sukujen syntypaikkoina pitäminen).

336. "kuusen keri" (kuoreton kohta).

337. "närreikössä ov voan kerjäläisnärreitä" 

(kuivalatvaisia näreitä).

338. "kuusi on kerkiempää" (kevyempää, 

kuin mänty).

339. "jos kuusen kerkhin ottaa keväällä halla niin 

tuloo huano viliavuasi" (kerkistä ennustaminen).

340. "ja siit ko tul niitä kerkkii närehesse ja 

pökkölöi" (kerkkii, pökkölöi (kortteen kevätversoja) 

ja suolaheinän versoja, syötiin keväisin).

341. "kerkän syöpi hyvih hiplleestil" (hilpeät 

syötävät, omat karkit).

342. "kyllä kelepas kerkättii aekaseen kevväellä" 

(keväällä, vrt. kesäkuussa).

343. "mettumaarina kuusen kerkkiä revithim 

pestyyllel lattioollen" (mettumaarina eli juhannuksena, 

vierailta kuulostavat tavat).

344. "ei närreen käpylöillä, eikä petäjän kerkillä" 

(kävyt ja kerkät).

345. "punaset ovat kuusen kerkkii lapset kerejää 

asukseen" (asukseen eli leluikseen).

346. "kuusen kerkkii" (käpyjä, vrt. kerätä,

keretä).

347. "nii oksikas turilas, oikkee kitukasvuine kuusen 

kerkkä" (puun kutsuminen kerkäksi, vrt. erkkä, 

ke-erkkä, ke-erkka).

348. "kuusen kerkkänät" (kävyt, kerk-änä).

349. "kävynkeet" (keet eli suomut, vrt. kesi).

350. "semmosta keskukasvua paremmin" (näreikkö 

keskenkasvuista, kuusikkoon verrattuna).

351. "Närön Marjaanal on oikeen kapotti" (vrt. Näreen 

Marjaanalla, närö=naro, näre=nare, vrt. nauraa, 

narrata, naarata).

352. "ei lähe kaste katvikosta, eikä kuura kuusen alta" 

(kylmään yhistäminen, katvepaikkojen puu).

353. "tuluva toi rannalles suuren kuusen karhokkaan" 

(veen kuljettamat puut).

354. "kutiseeko kuusen juuret, jatiseeko järven rannat, 

onko huommenna pouta" (juurista ennustaminen).

355. "tuossahaa on semmone jakkara näre, se on jiännä 

toisten puihen keskellä tuommosek jarrikaks" (jarrikka

=haarakas, kiero, kasvupaikan vaikutus).

356. "ei kovij jaloja oun nuo näreppuut" (jaloja eli suuria, 

näre=nuori kuusi).

357. "janahuksisia mielii ollap paekon näessä närreissä" 

(janhuksisia eli lylyisiä, vrt. janhunen).

358. "ennen kun sitä karhittiin semmosella 

janahuskuusesta tehyllä puukarhilla" (kieroon 

kasvaneesta lylykuusesta).

359. "ol janhusnärreestä" (jousen kaari).

360. "sitte jaskimella jaskathan se koskunen" 

(jaskathan=isketään, koskunen=kuusen kuori).

361. "se kuusipuu kasuvaa puolta tihiämmällä joksiki, 

ko mänty" (tiheään kasvava puu).

362. "että ne pitää enempi se kum mänty, koivu ja lepät 

ei ne, se on niij jokuvuatine" (orret, pitää olla kuusesta, 

muut puut eivät kestä).

363. "jonnillaan" (kuusen kuori pakkasella, 

irtoaa helposti).

364. "jouhkuuse kasva suamaas" (suora, pitkä 

ja tiheäsyinen kuusi).

365. "joohkuusest se astjalaut sit sahatti ja nep puuastjat 

tehti" (sahatut eli myöhäiset astiat).

366. "kyl niitä kuusestakin saa ko o hyvvää jouhikuusta" 

(kattopäreitä, vieraat työkalut=vieraat katot).

367. "eihä siinä jouhikuusesa oo oksiakkaan ku latvasa" 

(jouhikuusen kuvauksia).

368. "jouhikuusi oliki mokoma hienon kuorenkaa suora 

ja sirkee kuusi" (hienon eli ohuen kuoren).

369. "jouhnäre o solakka" (jouhinäre=kuivalla maalla 

kasvava nuori kuusi).

370. "kuusen nuorija, punasija käpyjä sanotaaj 

juhannuskävyiks" (vieras juhannus, oma nuorien 

käpyjen aika).

371. "se on semmonev vehemanen kuusi josta juoksee 

pihkaa" (vrt. ruka=kuivunut pihka).

372. "oikkeen semmoinej jupatyvi" (paksutyvinen 

kuusi, vrt. jupailla).

373. "siinä ol aeka juperoeta ne kuusentaemettii" 

(jupero=lyhyt ja tanakka).

374. "sitä kuust on kuultava kenej juurel elät" 

(kotikuuset, suojelushenkien asuttamat).

375. "niim meni kuusej juurite" (vierestä, ohitse).

376. "lalvakas om puu ku se niin jyrkevännä juoksee 

että s ei hoiku niin hopusta" (lalvakas=latvakas, 

hoiku=hoikkene, hopusta=nopeasti).

377. "kuusen jytikkä" (paksu kuusi).

378. "kuusenpihkaa jähnystettii koko aikaa kun 

metsässä oltii" (omaa metsän hyödyntämistä, 

elämää yllä pitävää).

379. "tässä nuo kuuset, ne om paksuja jäsöviä" 

(jäsöviä eli jasovia).

380. "se on ottanuk kuusenkerkhinki" 

(kesäkuinen halla).

381. "jönköjä" (juuren harjanteita, ison kuusen 

tyvessä).

382. "se saavi on karttikuusesta tehty eikä 

varmastikkan suara läpittensä" (karttikuusesta

=hitaasti kasvaneesta sitkeästä kuusesta, 

suara=vuoda, vrt. sare).

383. "kaartokuusi ov veerä" (väärään kasvaneet 

hyötypuut, vrt. kaartonen).

384. "ku on kuusen kaatajii, kyll on oksan ottajoit" 

(kaikki käytetään, oman ja vieraan eroista).

385. "närekkahkura" (tuuhea pieni kuusi).

386. "kybened surgau kuuzizes halloz" (kipinät surkaa, 

tulen puu).

387. "suokuuzi kovemb on leikata, pindoa ei ole" 

(pindoa eli pehmeää pintapuuta).

388. "suokuuzi om pitkä, oksatoi" (vrt. kankailla 

kasvavat jouhikuuset).

389. "suokuuzel on tyvi järei, oksad lyhembäd, ladvu 

terväh hoikkenou" (järei=paksu, terväh=nopeasti).

390. "katso sie tuossa om mimmoni kaksisuaraini kuuzi" 

(suaraini eli haarainen, vrt. haltijapuut).

391. "näre on siloziin" (siloziin eli silein, vrt. silone

=vuosirengas).

392. "sigevynyh on kuuzahaista, g ei soa läbi kasekses peässä" 

(kuuzahaista=nuoria kuusia, maasta sikeävät puut).

393. "kuuzess ollah siiskat" (siiskat eli kävyt).

394. "näreizet i mändyzet siskat" (vrt. siskot, yhenlaisia, 

kasvavat yhdessä).

395. "tartu vai miun siiskoih" (siiskoih eli mukaani).

396. "näriem persiessä sajetta pitimä" (omat 

sateensuojat).

397. "rötsäkkä pinda kui kuuzen kossus" (rötsäkkä

=rosoinen, kossus=kuori).

398. "kuuzizet hallod rätsketäh pätsiz" (palamisen

ääniä).

399. "ruvakas kuuzi" (ruvakas eli rukainen,

vrt. ruoka).

400. "putsim pohjad rugatah vuvvandan täh" 

(rugatah eli tiivistetään, puuastian pohja).

401. "kuuzini puu rotskoa palaes" (rotskoa eli 

paukahtelee).

402. "kuuzen ruga" (vrt. petäjän).

403. "rugoa kuuzes tuo" (rukan tuojat, metsät

=omat kaupat).

404. "rugua on näriessä" (rukapuut).

405. "kuuziloista ruga tippuu" (tippuu, vrt. kuivana 

pihkana pitäminen).

406. "ruga om peälitsi kojas köznälleh, a pihku sydämez 

alatsi kojaz" (rukan ja pihkan erosta, ruka=kuoren päällä, 

pihka=kuoren alla).

407. "pimeih mettsih, kuiveih kuuzeih, lepän liukkuloih, 

raijan ruatsakkoloih" (loitsusanoja).

408. "ripsiladva kuuzi" (ripsi eli tuuhea, vrt. ripsa).

409. "rehie on kuuzi moine kazvol, ei ole nouskuladvani" 

(rehie eli rehevä, nouskulatvaisen vastakohta).

410. "kasvakkah vielä kuiva kuusi, kuiva kuusi rauta oksa" 

(loitsusanoja).

411. "palau ratsettau kuuzine halgo" (tunnetaan

palamisestaan, vrt. tulen uhripuuna käyttäminen).

412. "kesän kuusissa kupoasti, mäntylöissä mäkietä laski" 

(puista keksityt säkeet).

413. "kojoa vast on randusyy" (kojoa=kuorta, randusyy

=uloin syykerros).

414. "kuuz on rapakombi pedäjiä" (rapakombi eli hauraampi).

415. nenetsit laativat kodan salot kuusesta
tai lehtikuusesta (kotaa voidaan pitää kuuselta 

saatuna keksintönä, vanhojen kuusten tyveen 

syntyy talvisin kotaa muistuttava suoja).

416. hantit kutsuvat kuusta nimellä xul (xulam-xul, 

kolmen kuusen saari).

417. hantien taruissa urhot muuttuvat kuollessaan
kuusiksi tai pihtakuusiksi.

418. hantimiesten pyhinä pitämiin puihin kuuluu
kuusia, pihtoja, mäntyjä, siperianmäntyjä ja 

lehtikuusia (naisten puut lehtipuita).

419. hantit pitävät kuusta "alempien henkien" 

puuna (vrt. maan henkien, alisen henkien).

420. hantit jättävät haltija Kul-ilpi-ikin uhrit 

(tumma kangas) maahan kuusen juurelle

(sammalpeitteen alle).

421. udmurtit pitävät kuusia tärkeinä uhripuina
(oksille ripustetaan luita ja kalloja, "kuolleiden 

häät" nimisissä menoissa).

422. hantit kutsuvat kuusta nimillä xul, xut ja xol 

(vrt. Xul=alisen haltija, oma alinen=kuusen 

alinen, vrt. kuusista pitävät korpit, haltijan

eläinhahmot).

423. nenetsit kutsuvat kuusta nimellä kaat 

(vrt. kaatua, kaataa, katua).

424. nenetsit kutsuvat kuusta nimellä xadi
(vrt. kadi, kati).

425. nenetsit kutsuvat pihkaa nimellä xadeq

(vrt. kade, kate).

426. nenetsit kutsuvat havuja nimellä yamt 

(yamta=vaihtaa asuinpaikkaa, y=j,

vrt. jama, jämähtää).

427. nenetsit kutsuvat kuusta nimillä kaq, kat,
kaadi ja xad.

428. selkupit kutsuvat kuusta / pihtakuusta
nimellä kut (vrt. pitää kutinsa).

429. "ennen toizeh rukah priaznuidih" 
(rukah eli tapaan, kuusen heimon kieltä).

430. "kuuziloista ruga tippuu" (rukapuut).

431. "seizoma tukulleh närien alla" (närien alla, 

näre=vanhempi kuusi, vrt. kuusahainen).

432. "turbie kuuzahaini" (turbie eli tuuhea).

433. "ah mi on turbei kuuzi täh kazvannuh"
(turpeat kuuset).

434. "kuuzen tyvel vihmoa pidäy" (vanhimmat 

suojat).

435. "suokuuzel on tyvi järei, oksad lyhembäd, 

ladvu terväh hoikkenou" (suokuuset).

436. "syled ymbär ei tävvy, moin on därei kuuzi"

(tävvy eli ylety, oikeat metsät).

437. "joga vuott uuz oksuväli" (oksaväli).

438. "vai yksil oksil olimmo" (yksillä oksilla, 
pulassa).

439. "ukk on ku käbyine, vanhain om moine"
(omat vertaukset).

440. "kuuzen vädzejikkö" (tiheikkö).

441. "ököreäkät kuuzikulud" (kierot).

442. "ököreäkky puu, hyveä muad ei ole äjjeä puuz"
(hyvää maata puussa, vrt. maa=tasainen,
vrt. maa=väri).

hantit pitävät kuusta por-heimon 

ja alisen henkien puuna (vrt.

vanhempien henkien, por-heimoa

pidetty alueen vanhempana

väestönä).

hantit ripustavat uhrieläinten

nahat kuusiin (päät koivuihin

tai pajuihin, vrt. pää=henkisielu, 

jälleensyntyvä sielu).

hantit uhraavat alisen henki

Kul-ilpi-ikille kuusen juurien 

väliin (mustia liinoja joihin 

ommeltu kolikoita, toisaalla 

uhrit sammalten alle).

hantit pitävät Kul-ilpi-ikiä por

-heimon jumalina (vrt. vanhemman

väestön haltijoiden muuttuminen

mustanpuhuviksi alisen hengiksi,

alkujaan musta=maa).

mordvalaiset kutsuvat kuusta

sanalla kuz (kuzems=mennä ylös,

kuzo=aukea).

mordvalaiset kutsuvat kuusilehtoa

sanalla kuznal (nal=lehto, metsikkö, 

vrt. nalle).

udmurtit pitävät kuusta

Kuaz-haltijan puuna

(sään ja sateen haltija,

puhutellaan kuusen alla).

udmurttien pyhiin puihin 

/ suojelushenkiin kuuluu 

naispuolinen Mudor-kuz 

(metsän vanhin, vrt. 

sukulaisten henkiin 

yhistetty mudor-hylly).

udmurttien taruissa päivä

lepää Mudor-kuzin oksilla

(juurillaan pulppuaa lähde 

josta syntyy kama-joki,

elämänpuun piirteitä).

udmurtit pitävät Mudor-kuzia

viisaana tiheässä kuusikossa

elävänä haltijana (kuz=kuusi).

marit kutsuvat kuusta sanoilla koz 

ja goz (igygoz=nuori kuusi, kozer

=kuusimetsä, vrt. kosia).

marit kutsuvat kuusenoksaa sanoilla

koz ua (kozime=kuusen neulaset, 

kozgitske, kozmör=kuusen kerkät, 

kozgish=kuusenpihka).

udmurtit kutsuvat kuusta sanalla 

kyz.

udmurtit kutsuvat kuusikkoa sanoilla

kyzo pöl, kyzolyk ja kuatj murt

(vrt. katja, haltijanimet).

unkarilaiset kutsuvat kuusta sanalla

lucfenyö (vrt. vörösfenyö=lehtikuusi).

ersalaiset kutsuvat kuusta sanalla

kuz.

moksalaiset kutsuvat kuusta sanalla

kuz (kuznal=kuusikko, kuzmar=kuusen

käpy).

moksalaiset kutsuvat kuusen neulasia 

sanoilla kuznoks ja kuzon sarda.

marit kutsuvat kuusipyhäkköä sanalla 

kozla.

udmurttien taruissa volga-joen suulla 

kasvaa vihreä kuusi jonka alla on valkea 

lähde (vrt. Mudor-kuz).

saamelaiset kutsuvat

kuusta / kuusipuuta 

sanoilla kuosa ja 

kuosamuora.

saamelaiset kutsuvat

kuusenkuorta sanoilla

kuosskorr.

saamelaiset kutsuvat

pihkaa sanoilla kässi

ja kääsi (vrt. kasi

=kaste).

saamelaiset kutsuvat 

naavaa sanalla jievjam.

saamelaiset kutsuvat

havupuun kantoa sanoilla

jalnes ja jalna.

saamelaiset kutsuvat

neulasia sanoilla kocceve,

goottseve, gohtseva, koohtsie,

kohttse, goacce, koaccee, 

kuäccev, kueccev ja kiexcev

(vrt. koacce-eva, eva=tytär,

haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat kuusta

sanoilla kose, guose, guassa,

kuossa, guossa, kuosa, kuoss,

kuss ja kiss (vrt. kassa,

kussa, kissa).

saamelaiset kutsuvat

naavaa sanoilla lahpoo,

lahpuo, lahppo, lappo,

laapp, lapp ja leppo

(vrt. lappi, lappaa).

saamelaiset kutsuvat

käpyä sanoilla baattsege, 

baatsaga, paahtsak, patsa,

baccak, paaccah, paaccik, 

pazzex, pocceng̜e ja pacce

(vrt. baats-aga, pocc-enge,

haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat

kuivalatvaista kuusta

sanoilla koskklädvvkuoss.

saamelaiset kutsuvat

kuusta sanoilla kuudas,

kuoss ja kärrevkuoss

(vrt. kuun puu, synnytyspuu, 

vrt. pihta).

saamelaisten kuusisanastoon

kuuluu kuozzommal (kuusenkerkkä),

kuosspäikk (kuusipaikka),

kuossvaass (kuusikko, vrt. vasa

-haltija), lastt (kuusikorpi) 

ja kuossvuvdd (kuusimetsä).

saamelaiset kutsuvat

naavaista kuusta sanoilla

lappkuoss (lapp=luppo).

saamelaiset kutsuvat

kysymistä sanalla 

kooccad (vrt. kysyä

kuuselta).

saamelaiset kutsuvat

suippolatvaista kuusta

sanoilla cokklädvvkuoss.