PE-PU

petäjä, petää, petäjäs, petäjäinen, petäinen (suomi), pettäjä, petäjäin (inkeri), petäjäine, petäjähine (karjala), pedai (lyydi), pedam (vepsä), pedajas, pedakas, pädajas, pädakas, petäi (viro), piedag (liivi), baecce, piehtrse, pähtse, piecce, piecc, piehc (saami), pitse, pitsä, pice, picä (mordva), pontso, pyntsö, ponco, pyncö (mari), puzim, puzom (udmurtti), pozem, pozum, pozom, pozim (komi), texor (hanti), tärow, täroy, täroj, tariy (mansi), tirkä, pecä, pencä (kantasana).

1. petäjän oksien uskotaan johtavan keskiseen 

(osoittavat vaakasuoraan). 

2. petäjän latvoista ennustetaan säätä.

3. nuoria petäjiä käytetään hautapuina (lapsille kaksilatvaisia, 

istuttaminen myöhäistä perinnettä).

4. suuria honkia kutsutaan "pyhiksi puu vanhuksiksi".

5. petäjää pidetään "miehekkäänä puuna".

6. sanalla honka tarkoitetaan suurta ja vanhaa petäjää 

(vrt. honkanen, hongan lapset).

7. sanalla honkio tarkoitetaan petäjästä koverrettua ruuhta 

(karjalan honkoi).

8. mordvalaiset pitävät petäjää (pitse) pyhänä puuna.

9. petäjän havuilla karkotetaan luustotauteja.

10. petäjää pidetään parhaana rakennuspuuna.

11. komit pitävät petäjää miespuolisina puuna.

12. petäjässä uskotaan olevan kuusta enemmän 

elinvoimaa.

13. komien kalmistot sijaitsevat petäjiköissä.

14. komit ennustavat petäjien äänistä (vihellys 

kuoleman enne).

15. komit hautaavat kuolleet kahden suuren hongan 

väliin (vrt. karhun kallon nostaminen honkaan).

16. komimiehet valitsevat omiksi puikseen (as pu) 

petäjiä (omasta puusta laaditun esineen uskotaan 

saavan taikavoimat).

17. petäjien uskotaan ymmärtävän ihmisten puhetta 

ja supisevan keskenään öisin.

18. komikylien laitamilla kasvaa suuria pyhinä pidettyjä 

honkia.

19. marit pitävät petäjää (ponco) pyhänä puuna.

20. marit punovat koreja petäjän ja kuusen juurista. 

21. udmurtit punovat koreja päreistä, tuohesta ja petäjän 

juurista.

22. marit käyttävät rakennuspuuna petäjää ja lehmusta.

23. aihki (satavuotinen), räkämänty (vihantahakoinen), 

jouhinmänty (sileä ja suora), käskärä (lylykylkinen 

rämemänty), suosto (parkkiselkäinen honka, tikkojen 

suosima), kelohonka (maaten paneva), aarnihonka 

(maanvanhin) ja komo (petäjien nimiä).

24. uroshongan oksien uskotaan painuvan alaspäin, 

naarashongan kohoavan ylöspäin.

25. obinugrilaiset muistavat naispuolista haltijaa (T´älkät) 

suuren hongan juurella (t´älkät nen, t´älkätin lapset).

26. hantit pitävät petäjää, haapaa ja tuomea alkuhenki 

Xul-otorin uhripuina (uskotaan johtavan aliseen). 

27. hantit laativat petäjästä pyydyksiä, rekiä ja tolppia 

(hyötypuiksi urospetäjiä).

28. "menkäät mäntyseh venoseh, elikk on punaseh purteh" 

(puna-nen, puun värinen).

29. "useihti mäkinen mänty, hakataan halmet puiksi, 

kota puiksi kolkatahan, usehti noroinen koivu, jalas 

puiksi leikataan" (vrt. vieraat työkalut, vanhojen puiden

kaataminen mahdotonta omin keinoin).

30. hantit sitovat petäjään vammojen haltijan lahjoja 

(maan alla elävät henget).

31. kieroon tai mutkalle kasvaneen petäjän selkäpuolelle 

syntyvää punertavaa tai tummahkoa puuta kutsutaan 

lylyksi (lylypetäjä).

32. hantit laativat jousen vatsan (sisäpuoli) lylypetäjästä 

ja selän (ulkopuoli) koivusta (toisen tiedon mukaan vatsa 

siperianmännystä, liimataan kalaliimalla).

33. hantit laativat lylypetäjästä (lel, läl) jalaksia, jousia, 

suksia ja torvia (vrt. henkisielun nimet).

34. sanalla mänty tarkoitetaan petäjän pehmeää 

pintapuuta (ä=a, y=i, manti).

35. sanalla mänty tarkoitetaan hentokasvuista, oksikasta, 

harvasyistä, suolla kasvavaa, nuorta, lahoa, pihkatonta 

ja kuivunutta petäjää.

36. mansit pitävät petäjää alisenhaltija Kul-otorin puuna 

(vrt. ylisen puuna pidetty siperianmänty).

37. "petäjäisen penkin pääl, tammisen lauvan takan" 

(maata koskettavia / maan tasalle laitettuja esineitä).

38. "Hongatar, hyvä emäntä, Katajatar, kaunis vaimo" 

(puiden henkiä, puhutellaan naispuolisina).

39. saamelaiset punovat petäjän juurista astioita ja 

vakkoja.

40. "aihki se on velho suuri mänty ja se on silko puu ja 

oksaton ja iso" (aihkimännyt, vrt. ahki, ahka).

41. "honkapuuhan se astiapuuta oikeen on" (pehmeät 

astiapuut, vrt. kuusi).

42. "se ol se emäpetäjä siinä tieh hoarassa" (suuresta 

petäjästä).

43. "lylymänty hajethin kun se pohja tehthin" (ahkion 

pohja, vrt. aihkio, aihio).

44. "mänköö honkaa tai huapaa" (sanonta). 

45. "hankisukset olleet lylymännystä ja niitä ei olet 

tarvinnut tervata" (leveät hankisukset).

46. "mänty ol luontojaa haplakkata puuta, leppä vieläeh 

haplakampaa" (haplakkata eli haurasta).

47. "rapapetäjä oh hyvih harsu syillee" (harsu eli

harvasyistä).

48. "seij olt harsusyistä, se ol hienosyistä tervashonkoo" 

(hieno eli tiheäsyistä).

49. "honka on tihusyinen ja harasyinen" (syiden

tuntijat, vrt. harva, harsu).

50. "se o harvasyine pehmylluontone" (syiden ja puun 

kovuuden yhteydestä).

51. "petäjä oksillahan ne havutti ne langat" (poistivat 

ihmisen hajun ansalangoista).

52. "vanha honga, ilmoin ikkäin vanha pettäjä" (honka 

eli vanha petäjä).

53. "pettäjäj jurest tehhä solavakkoja" (juurista punotut

vakat).

54. "ladvaz oli oksad, a alapul oli lakkia" (hongassa).

55. "keväest jokso pedäjäst pihka" (pihkan aika).

56. "a pettäjäpärettä poldetti, se ei nim prägä" 

(prägä eli prätise).

57. "pettäjäm pökköi" (kerkkiä, haudutettiin 

hengitysvaivoihin, vrt. pokkoi, poko).

58. "on aiga pedäjä jänttyrä" (oksikas ja suuri petäjä).

59. "järiekojani om pedäjä" (kojani eli kuorinen).

60. "mändöpuu on se kudai on dygei" (jykei eli paksu).

61. "pedäjän jusra" (latva, vrt. jusa, jura).

62. "männyn juuresta vakkazie pletitäh" (juurivakkoja).

63. "puu pehmie kazvaa suossa, pedäjä, se on jukko" 

(jukko eli suopetäjä, vrt. jukka, jukola).

64. "mändypuu, hallottu lohkoloiksi, on jukko, siidä kissotah 

pärieksi" (jukkopuu, vrt. ju-pu).

65. "jukosta luajitah mostinua" (pärekoreja).

66. "tuokoa jukkopuut sulamah pirttih" (suolta haetut 

pärepuut).

67. "tämä puu on jouhihongu" (pehmeäpuinen honka, 

oksia vain latvassa).

68. "sil kangahal on jouhipedäjiä" (petäjäkankaat).

69. "jouhipedäi on ylen sorei da pitky" (sorea ja pitkä).

70. "janhus" (lylypetäjä, vrt. vanhus).

71. "koarnad oli palettu igivanhoista hongista" (kaarnat 

palaneet, selviävät metsäpaloista).

72. "kasvo mäille huolas mänty, viitahan vilu petäjä" 

(mäki ja viitapetäjät).

73. "monie sadoja vuozie kazvaa, siit mänöy hongaks" 

(honka=vanha petäjä).

74. "mengäh hos hongah otsin" (honkaan otsin, 

vrt. päin mäntyä).

75. "huabane honga, seizialleh kuivan" (pystyyn kuivunut 

harmaa petäjä, haapa-sanan alkuperää).

76. "hongu on hyvä pedäi, a mändy se on paha" (hyvä 

eli suora, paha eli kiero).

77. "hongani mettsä" (honkametsät).

78. "hongapuu, poaksusyine pedäi" (paksusyinen).

79. "hongaine pedäi" (tiheäsyinen).

80. "hongaza kangaz on tämä" (honkasa eli vanhoja

petäjiä kasvava).

81. "sih oli honganrözy kuadunu" (vanha honka,

r=l, vrt. lösähtää).

82. "hongava puu pideä ottoa putsiks" (putsiks 

eli astiapuuksi).

83. "ei soa marjoi panna uudeh puttsih, hongavuttoa 

marjat" (tekee hongan makuiseksi).

84. "hongoi laitah järies hongaz, ongurdetah da 

vestetäh suoriekse" (honkoi eli järeästä hongasta 

koverrettu ruuhi).

85. "hongoidu pietäh lambiloiz, vedelläh lammiz 

da lambih" (honkaisten lisäksi haapaisia ja kuusisia 

ruuhia, yksi ja kaksirunkoisia, kaksirunkoiset 

kiinnitetään yhteen vaakapuilla).

86. "hongoi vestetäh kuokkukirvehel" (kuokan 

tapainen tasateräinen kourukirves).

87. "horhotat hongie myö, pitkie pedäjie myö" 

(horhotat eli hohotat, vrt. hörhö).

88. "pihku heruou pedeäz, ruga kuuzez" (petäjän 

pihka, kuusen ruka).

89. "lauvat hallattii, pedäjästä" (halkaistiin petäjästä 

kiilaamalla, sahaamista vanhempaa).

90. "kuutt yhtes hongas kaivetah" (yhestä hongasta 

kaivettu ruuhi).

91. "kuutiz ei ole koarda eigo muuda, kui yhes puus 

kaivettu" (kaivettu eli koverrettu).

92. "kuksuized, kanaized, pedäjien oksien ladvas 

keäbryized" (kävyt ja vuosikasvaimet).

93. "petäjöä poahettih ta sihi karissettih" 

(kipeään kohtaan).

94. "keliks on kuivannuh pedäi" (keliks eli keloksi,

ke-li, ke-lo, ke=pyhä, pyöreä, vrt. henkisielun 

nimet).

95. "kelahaini" (kuivunut suopetäjä).

96. "mändyne suksi ved ei kessä, tulou rapakka" 

(rapakka eli hauras).

97. "keskiviändö" (kuiva ja pihkainen kohta 

petäjän rungossa).

98. "keyhnä" (kaarnan uloin nöyhtä).

99. "kuim honka vanhenou da lahuomah rubieu, 

niin kuarna itsekseh rubieu tippumah muaha" 
(elämän kaari).

100. "kokkohonka seisou kolmesatoa vuotta, se ei koavu" 

(kokkohonka, vrt. kotkien pesähongat).

101. "pedäjän koja" (kuori).

102. "mit tuuli koatanou suurep petäjät, ne kolvet, 

niijem puusta lähtöy sitä tervoa" (kolvet eli 

kelohongat).

103. "kolvikko" (keloja kasvava hongikko).

104. "kolvimändy" (vanha mänty).

105. "vaikka kuin olis pakkani, niin kolvipuu ei kylmä" 

(kylmä eli jäädy).

106. "koma" (hidaskasvuinen suomänty, 

vrt. komit).

107. "komaine pedäi" (kova ja tiivissyinen petäjä, 

vrt. komanen, komainen).

108. "komie eän om pedäjäl" (komea ääni, 

jokaisella puulla äänensä).

109. "ennen pedäjie kolotettih leivän segah" 

(pettuleipä).

110. "ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppalikse" 

(omat vertaukset).

111. "korpinsilmä" (petäjän roso).

112. "männyn koukkelo" (kiero mänty).

113. "mie tulin suuren kägräm pedäjän luo" (pyhinä 

pidetyt uhripetäjät, haltijapuut).

114. "käbrykäs pedäi" (kävykäs).

115. "kallivom piälä köngöttäy pedäjän juuret" 

(juurekkaat kalliopetäjät).

116. "kohenoo ku kahem pedäjän välih pandaneh" 

(kohenee eli paranee, vrt. kahden petäjän väliin 
hautaaminen).

117. petäjään yhistetään sanoja torke (vrt. torkki), texor 

(hantin nuori petäjä), täroj (mansin petäjä) ja tirkä 

(kantaurali, vrt. siperiansembra).

118. sanalla lij tarkoitetaan petäjän nilaa ja mahlaa 

(udmurtin li, kamassin leji).

119. sanalla jak tarkoitetaan hiekkapohjaista petäjää ja 

poronjäkälää kasvavaa metsää (marin jäkto, udmurtin jag, 

hantin jayom, unkarin juy, kantasamojedin je).

120. samojedit kutsuvat petäjää sanoilla je ja jew.

121. hantit kutsuvat mäntymetsää sanalla jaymotton

(yhdyssana, vrt. möttönen).

122. hantit nimeävät pyhiä puita haltijoiden mukaan 

(suolla kasvava oksaton petäjä=Tondor iki vyaekh, 

Tondor ukon sauva).

123. hantit yhistävät keskiseen petäjää, hirveä, punaista 

väriä ja lukua kolme.

124. hantit muistavat maanemo Muix imiä pyhän petäjän 

luona (uhrina tummalla huivilla peitetty alassuin käännetty 

pata tai sanko, vrt. muisku, muksu).

125. hantit yhistävät petäjää vahingollisena pidettyyn 

Taren-henkeen (vrt. tareta, vrt. talven henget).

126. komit pitävät pyhänä puuna joen lähellä kasvavaa 

vanhaa honkaa (alla rukoillaan, oksille lahjoja).

127. komit käyttävät rakentamiseen petäjää ja lehtikuusta 

("väärä puu" voi tuoda huonoa onnea, "hurja puu" 

tuhota koko rakennuksen).

128. komit kaatavat rakennuspetäjät kesäkuussa 

(valitaan tarkasti).

129. komit istuttavat haudalle pienen petäjän jonka 

latva taitetaan (vrt. haudoille rikotut esineet).

130. komien pyhiin puihin kuuluu sidor-järven 

rannalla kasvava vanha honka (taruissa urho Yirkap 

heittää puuhun suksensa jotka halkaisevat rungon 

kahtia, kaikella syntynsä).

131. komit punovat petäjän juurista astioita ja koreja.

132. komit keräävät petäjän pihkaa taikakaluihin.

133. komit yhistävät petäjää keskiseen, tikapuihin ja 

maailmanpuuhun (vrt. koivua, lehtikuusta, jokaisella

heimolla oma maailmanpuunsa, maailma=heimon

tuntema maa).

134. mordvalaiset pitävät petäjää yhtenä pyhistä puistaan 

(puulla oma uhrilehdossa esitetty rukouslaulunsa, ozks).

135. udmurtit pitävät petäjää ylisenhaltija Inmarin puuna 

(vrt. koivua, vrt. naispuoliset ylisen henget).

136. udmurtit yhistävät petäjää sukujen urhoihin ja 

suojelushenkiin (pidetään miespuolisten haltijoiden 

puuna).

137. honkaa pidetään karhuheimon totemistisena 

syntypuuna (laulujen Hongatar karhuheimon kantaemo, 

karhujen emuu eli suojelushaltija).

138. saamelaiset kutsuvat petäjää sanoilla peeci ja piez

(vrt. pessi, pisin, peesata).

139. inarinsaamelaisilla on 40 petäjän mukaan nimettyä 

paikkaa (eniten puista).

140. saamelaiset kutsuvat petäjää sanalla beahci 

(be-ahci, beahcelahppu=petäjänluppo tai karhunluppo, 

tumma naavalaji).

141. saamelaisten kannusten kalvoilla kuvatut asumukset 

sijaitsevat mäntymetsissä (vrt. paikannimet, kotakangas, 

lapinkangas).

142. saamelaisten taruissa ihmiset ottavat eläinhahmon 

kaarelle taipuneen petäjän alta kulkemalla (toisen tiedon 

mukaan ympäri).

143. saamelaisten taruissa kerrotaan noitien palvomista 

ihmishahmoisista petäjistä (runkoihin kaiverrettu 

haltijoiden kasvoja).

144. saamelaiset pitävät petäjää perheiden uhripuuna 

(talvimajaa lähin vanha honka, puuhun ripustetaan 

ruualla täytetty vakka).

145. sanalla sorva tarkoitetaan kuivuvaa, kuivunutta ja 

kuollutta petäjää (saamen soarve, komin sural, nenetsin 

tira, vrt. sarvi, sorvata, survoa).

146. sanalla watka tarkoitetaan petäjän ja kuusen kuorimista 

(saamen vuotke, vrt. vatkata).

147. "pedäjöistä nältiä kissotah" (nältiä eli jälttä).

148. "vihkiet loajitah mändähäzistä da närähäzistä" 

(vihkiet=ansoille johtavat vihkiaidat, nuorista 

männyistä ja kuusista).

149. "nouskiet pedäjät" (hoikat, nouska).

150. "noava soahah kuusipuusta, se on tuorehempi kuin 

honkal luppo" (kuusen naava, hongan luppo).

151. "nika rupieu kuivamah" (pystyyn kuivunut kuorellinen 

petäjä, vrt. nikka, niko).

152. "pedäi ku algau kuivuo, s on niga" (nikapetäjät).

153. "niga azutah perähallokse" (pärepuiksi).

154. "nika tullun puuhuh" (vrt. vika).

155. "puu pidää kuorittaa nilan aigaa" (vrt. petäjä).

156. "nilahutetah puusta pedäjöä" (puusta petäjää, 

vrt. puu=kaikki puut / tämä puu).

157. "männätsy pedäi" (oksikas ja harvasyinen).

158. "oli sylem paksusie petäjie, semmosie mäntyjä" 

(mänty=paksu petäjä, vrt. honka).

159. "elä suurie mändylöjä rubie leikkuamah" 

(vanhojen puiden pyhyydestä, vrt. vieraiden

harjoittama "metsätalous").

160. "kovan peällä pannah veres hau, männyn libo 

kuuzen" (kovettuman päälle, havuhaude).

161. "urohot seizotah mändylöin alla" (vrt. miesten 

puu, männyn ja koivun heimot).

162. "hongu on hyvä pedäi, a mändy se om paha" 

(suora ja väärä, vrt. männynkäppyrä).

163. "kangaspuud om männöd, pindoa on äjjy heiz, 

syy on harvu" (kangaspuu, paljon pintaa, 

harvasyinen).

164. "teän om männöt hongat, ei ole komazet" 

(männyt=suorat ja pitkät, komaset=hidaskasvuiset

suomännyt).

165. "mändöhine rengi kuivav ylen äjjäl kezäl, vuodau" 

(rengi eli sanko, vrt. lenki).

166. "mändöpedäi, pehmyt, väleh kazvau, höbly puu da 

harvasyine" (pehmeä puu, kasvaa väljään, hauras ja 

harvasyinen).

167. "mändöpuuz laittu korvo terväh happanoo" 

(korvo=korvallinen sanko, terväh=nopeasti).

168. "mändöpuu olis parembi lavvaks, halgeniz ei" 

(lautapuut).

169. "mändöpuu on se kudai on lihavu puu da dygei" 

(lihava ja jykevä).

170. "myödäpäiväh kiero" (suomänty).

171. "puu om myödäpäiväni veändö, paha on hallata" 

(veändö eli kiero, vrt. vääntynyt).

172. "myödypäivänveändö ei halgene, siid on 

syväingi veäry" (syiden ja halkeamisen yhteydestä,

vrt. lylypuut, jousipuut).

173. "mähkävyi puu" (lahosi).

174. "monisoaraine puu" (haarainen).

175. "puus pihku mehuou, päivypastopuolez" (pihka 

mehuaa, päivänpuolella, puu=petäjä).

176. "puu mehuvui pihkah" (vrt. kuusi rukaan).

177. "pedäjäm mahla" (pihka).

178. "lylypedäjä" (mutkalle kasvanut).

179. "lylypedäi" (etsitään kaaripuuksi).

180. "katso siid on hongalyngyz" (kiero honka).

181. "pedäjikkö lendzuo tuulel" (lendzuo eli heiluu, 

vrt. lentua).

182. "on piendä mändähäistä, piendä närähäistä, 

muite lehtipuuda, leppeä da koivuo" (sekametsät).

183. "mäntypuu mäjen takani, oksat ilmoilla ojennit" 

(männyn lukuja).

184. "nyt honga laulaa, seät muuttuu" (äänistä 

ennustaminen).

185. "tyvin tuonun suuret männyt, latvoil lakkapeät 

petäjät" (männyistä kertovat säkeet).

186. "lakkapeä honga" (tasalatvainen,

vrt. lakea, laki).

187. "lakkapeä pedäjä" (hongat ja petäjät).

188. "pilvad räbizöy männyn ladvassa" (pilvad eli 

kaarnan höytyvät).

189. "pilvamändy" (höytyväinen, puhelias).

190. "pilvottoa" (poistaa kaarnan helpeet).

191. "puu kazvau pinduväil" (kasvaa paksuutta, 

pinnastaan).

192. "männystä hirtte loajitah, i tossuo pilitäh" 

(tossuo eli lautaa, vrt. tosi=suora).

193. "puu on pihkavunnu" (pihkapuu).

194. "pedäjäm pihka leikkavukseh pädöö" 

(leikkavukseh eli haavaan).

195. "pihku tsiriöv pedeäz" (tsiriöv eli siriää,

tihkuu).

196. "pihkahine puu on keveäl, pihku tsiriöy 

nouzoo pindah" (pihkan aika).

197. "emmä rupie honkoa leikkoamah, 

loajimme peätulen" (elävien puiden pyhyydestä, 

oikeat metsät=täynnä poltettavaa).

198. "älä do lämmittele nämmii kylyzii ni 

pedäjizil halgozil, pedäjähizet halgozet ollah 

ylen suurien petsaaloin pidäjät" (petsaaloin

eli surujen, häitä edeltävän saunan puista

ennustaminen).

199. "älä hongah otsin veätä, älä petä" 

(vedätä hongan otsiin, vrt. vedättää,

pettää, vrt. puiden keralla lupaaminen

ja vannominen).

200. "pedähäne on yksi a pedähäzii on äjjy" 

(pe-tä-hä-nen).

201. "pedähäizet keändäy juurineh tuuli" 

(tuulen kääntämät puut).

202. "sie om pedäjiköz ottannuh, omassah 

pedäjikös" (omat petäjiköt).

203. "pedäjikkö moa" (petäjiä kasvava).

204. "kuz on äjjy pedäjeä, sanotah pedäjikkö" 

(petäjän heimon pyhiä paikkoja).

205. "kiidzinkangahal ei kaskie ajeta da kudai om 

pedäjikkökangas" (kiidzin eli jäkäläkankaalla).

206. "pedäjistä puuda" (puun tunteminen,

hajusta vai väristä).

207. "tämä stola on pedäjizez lavvaz laittu" 

(stola=stool, lautaisten huonekalujen vieraasta 

alkuperästä, omat puutyöt=omilla kaluilla 

tehtyjä).

208. "virssi, pedäjizes päries laittu" (petäjän 

päreistä laadittu kori).

209. "pedäjine puu on kebjejin leikata parrekse, 

siid oksoa on vähembi" (kevyt ja vähäoksainen 

puu).

210. "akka ol terveh kum pedäjäm pahka" 

(terveyteen yhistäminen).

211. "hiän on korgie kun pedäjä" (petäjään 

vertaaminen).

212. "pedäjä seizoo paksu" (paksu puu).

213. "kaksi kolme härkindy katkaim pedäjäs" 

(härjintä, haarakkaat latvapuut).

214. "sit on silei pedäi, ei ole nin yhty oksaa" 

(sileä puu).

215. "männätsy pedäi" (vrt. kiero).

216. "hongaine pedäi" (vrt. suora).

217. "hongu on hyvä pedäi a mändy se om paha" 

(hyvä=suora, paha=kiero).

218. "pedäjäne laada" (vrt. kiilaamalla halkaistu).

219. "pedäikangaz" (petäjäkankaat).

220. "pedäimettsy" (petäjiä kasvava).

221. "pedeänhavu pädöö pättsii pyhkie" (pätsin

pyyhkimiseen, omat kalut).

222. "pedeänhavuu järitetäh kirvehel" (järitetäh eli

karsitaan, vrt. järsiä).

223. "pedäjänkoja" (kuori).

224. "pedeämpihku pädöö leikkavukseh" (haavaan).

225. "pedäisiendy kerätäh" (pieni punertava sieni, 

puiden mukaan nimeäminen).

226. "peäköni" (käpy, vrt. pääkkönen).

227. "tervapetkelys pedäjän ladvaz otetah tervaks" 

(petkelys eli roso).

228. "täs pedäjäz on äjjy petkelysty" (tervarosoa, 

tarkoittaa myös huhmarta).

229. "perähalg om pedäjäne" (pärehalko).

230. "otetah perähallokse nigavunnuh" (nigavunnuh 

eli kuivunut petäjä, elävien puiden kunnioittaminen).

231. "hongane parembi, lujembi" (lujapuu).

232. "parzipehko, suorannaz, mändö, veäräh vedäjät 

suoned" (vääräsyinen ja pehmeä mänty).

233. "viez olluh om parzipehko" (vettynyt lahopuu, 

vrt. pehkonen).

234. "parzipedäj on suorei, vähemb oksoa" 

(hirsipuuksi valittu petäjä, vieraat työkalut

=vieraat hirsimökit).

235. "hongah otsin" (vrt. päin mäntyä).

236. "tolkko sit puuz on aiga oksu sangei" (tolkko

=onkohan, sangei=paksu, vrt. tolkku=ymmärrys).

237. "olen kahell oksalla" (kahella oksalla, 

kahden vaiheilla).

238. "kahel oksal on, eigo tiijä männä, eigo silleh olla" 

(vrt. kahella osalla, oksa=osa).

239. "puu on ylen oksani, ei sidä toimita kuadua" 

(oksikkaiden puiden pyhyydestä).

240. "yhten oksuvälin puu kazvav vuvves" 

(oksavälin, vrt. vuosikasvaimet).

241. "nältäl menöy näit, sithäi puu sangenou, 

nältän vastah sangenou" (menee nältälle,

sangenou=paksunee).

242. "joga vuott uuz oksuväli" (vuosi=kesävuosi, 

kasvun vuosi, vrt. uosi, osi, osa).

243. "se mändy on ylen oksikas" (oksikkaat männyt, 

oksattomat hongat).

244. "ylen oksikas puu, sidä sanotah hörttsikäs" 

(puu eli mänty).

245. "lyhyöd männyd da oksikot" (mänty=lyhyt 

ja oksikas petäjä).

246. "poigoks ylähpäi kazvau pedeäz" (poikaoksa 

eli pystyoksa).

247. "poigapuu" (kannosta kasvava vesa).

248. "bokkone" (vihreä männynkäpy, 

vrt. pokkonen, poikonen).

249. "sinivilla sipsakorva, hatikki hatarasarvi, 

ei sikeyvy sinenäh eikä poiji polvenah" (hongasta 

keksittyjä arvoituksia).

250. "puum polvi" (mutkakohta).

251. "puu om polvekas" (kasvanut mutkille, 

vrt. sukupolvet).

252. "ois ollun hyvä honka, vain niin oli paksu" 

(liian paksu, omat hyötypuut=käsin taitettavia

/ tuulen kaatamia).

253. "puu on kesses polvelleh, buhtas" (polvelleh 

=mutkalla, buhtas=kiemuralla).

254. "tervani pune" (tervaksinen mäntypuu).

255. "puneladva" (tervaroson vioittama puu).

256. "bunguralleh om puu kazvanuh" 

(bunguralleh eli kaarelle).

257. "puolpuum petkelys" (puun keskellä oleva 

tervas).

258. "puraladva" (latvasta kuivunut puu).

259. "burda" (punaruskea, vrt. pura, puura, 

vrt. puna, puun=petäjän väri).

260. "tyvestäh puuh noustah" (puun tyvi).

261. "mim puu vanhenoo, sen oksu kovenoo" 

(oksa kovenee, puutietäjät).

262. "kuh puu koaduu, sih i muaduz" (maatuu 

kaatumakohtaan, vrt. ihminen kuolinkohtaan,

syntymä ja kuolinkohdat=vanhinta perinnettä).

263. "puuh on kazvannuh kiidzim" (kiidzim

eli naavaa, kitsi, kiti, kisi).

264. "puus pohjat, pedäjis liistiet" (puusta 

pohjat, petäjistä liisteet).

265. "jäi kui puu pallas perehez erottuu" 

(vrt. puille paljaille).

266. "ollah kui kahta puu hallattu" (kahtia 

halkaistu puu, yhenlaisia).

267. "puus pihku mehuou päivypastopuolez" 

(pihkapuut).

268. "emmogo lämmitellyh pedäjizil halgoizil, 

k ei rodei ilmoimpezomih mendyi petsoalan

keraized elaigaized" (lämmitelleet hääsaunaa 

petäjäpuilla, vrt. oman heimon puilla).

269. "pehiskö, ei vie äijäl hapannuh" 

(lahoamaan alkanut puu).

270. "pehkistyi puu vezikkomoal tanderel ollez" 

(pehkistyi eli harmaantui, alkoi lahota, 

vrt. pehkinen, pehkonen).

271. "kaho honga huoviais, pätä pärätteis, 

sata lattva lapsiais" (laulettiin vietäessä ruokaa 

perheen pitämyspuulle, puuta puhutellaan 

perheen hyvinvointiin liittyvissä asioissa,

vrt. huovinen).

272. "löusi puut kuorettomax, pätät hälpettömäx" 

(pätä=petäjän kuori, vrt. pätäkkä, vrt. pata, 

kuorilla paistaminen).

273. "johon puut tyvin putoovat, hongat latvoin 

lankeevat" (puut eli hongat).

274. "jos tyvipuu pahan tekköö, latvapuu mettä 

keittäköön, jos latvapuu pahan tekköö, tyvipuu 

mettä keittäköön, jos pintapuu pahan tekköö, 

syömpuu mettä keittäköön, jos syömpuu pahan 

tekköö, pintapuu mettä keittäköön, jos havupuu 

pahan tekköö, lehtipuu mettä keittäköön, jos 

lehtipuu pahan tekköö, havupuu mettä keittäköön, 

jos oksapuu pahan tekköö, niin emäpuu mettä 

keittäköön, jos emäpuu pahan tekköö, niin oksapuu 

mettä keittäköön" (puun jälkeä hoidettaessa, 

emä ja oksapuut).

275. "hongalle, hyvälle puulle, petäjälle pienoselle" 

(hyvät puut, petäjä=pieni honka).

276. "mänty puu jumalan luoma" (alkuhenkien 

luomat puut, vrt. puista syntyneet heimot).

277. "puu puhas, jumalan luoma, vesa mantereen 

vetämä, leppä lemmexen tekemä" (puut, vesat

ja lepät, vrt. le-ppä, le-mmes).

278. "nouse luondoni lovesta, hongan alda haldiani, 

kiven alda kiilusilmä, paaden alda paikkaposki"
(maassa piileskelevät suojelushenget, vrt. eläimet).

279. "männyn kaloist tehrä haurevettä" (haudevettä,

kaloist eli vuosikasvaimista).

280. "ompa siinä aika kalehvo" (suuri puu, 

vrt. kale, kalervo).

281. "on se koko kaleva" (suuri puu, vrt. kaleva-la).

282. "onhan ne koko kalahoja" (kalhoja, isot hongat, 

vrt. paikannimi kalho).

283. "ei hongasa ei olek kuorta, se aivav valakiana kaliottaa 

mettäsä" (valakiana=kuorettomana, kaliottaa=hohtaa, 

kuorensa pudottaneet hongat).

284. "kallihonkki ja kalavet, siin oo pitejä rikkaus" 

(kalliohonkia ja kalavettä, omat rikkaudet).

285. "kallijäkär" (kitukasvuinen kalliopetäjä).

286. "hyväsyinen kalliomänty on hyvä koppapäreppuu" 

(pärekopan tekoon, astioiden tekijät=puiden tuntijoita).

287. "kalliopetäjä s ei paljo veny ei vanu" (veny ei vanu, 

hyväsyistä).

288. "ei meiläm puoless enäh honkii om muuta jos 

kallijovaivasii" (kallioilla kasvavia pienikasvuisia 

mäntyjä).

289. "ompa aika hongan kalamoja" (kalmoja eli 

suuria honkia, vrt. kalmisto, puiden juurelle 

hautaaminen).

290. "männös on varsinki tyvipuusa paksu kamaraparkki" 

(kamara eli kuoriparkki, vrt. maan kamara).

291. "kuhan tuom männyn kamilaan koaat, niil lähtöö 

siitä lämmikettä" (männyn kamilaan, vrt. kaminen).

292. "vielä se vain samallaha tuo honka kamottaa 

tuossa kummukkehen kilikassa, kummun laella" 

(ihmisiä pitempään elävät puut).

293. "ompas lylynem puu ko o noin kampeloks vetän" 

(kampeloks eli kieroksi, lylymännyt).

294. "aeka oksan kampurat tuossa hongassa" 

(oksistaan puu tunnetaan).

295. "kangashonka" (kasvupaikan mukaan

nimeäminen).

296. "kangasmännyist saap hyvii pärehii" 

(kangasmänty=suorarunkoinen ja tyvestään 

oksaton mänty).

297. "hyötösistä kangasmännyistä oli lähtö parrei" 

(tervan lähtö).

298. "kangaspetäjä oh harvasyistä, se ei juokses 

sikälih hienoks, kuv vasupärev vuattii" (kasvupaikan 

ja syiden yhteydestä).

299. "kangaspuita pitkijä oekee" (puita eli petäjiä).

300. "kansukka" (puun juurakon kappale).

301. "kantajuuri" (männyn pääjuuri).

302. "semmonen yks juta jätettiin yhrellek kantillev 

vaa" (juta eli kuorisuikale, mäntyä kuorittaessa).

303. "männyn kanttura" (juurakko, luonnonväärä 

puu).

304. "mä löysin niin hyvän kapeuksen" (tervaa

antavan männyn).

305. "jos kapeva ol ylhäl liki lalva niin kapevalalvane 

suittas ollah hyvä rakenuspuu" (kapeva eli tervaroso).

306. "se on kapilalava mänty" (kapilalatva eli

tervarosoinen).

307. "kun oli männyn karaa niin sai helposti mettäskiv 

valkian palamhan" (karaa=kuivunutta tai pihkoittunutta

puuta).

308. "täytyy kaataa toi männyn karahka" (karahka=nuori, 

hoikka ja kitukasvuinen puu).

309. "on havok kulunuj ja ne männynkarahkat jeenys siihen" 

(pystyyn kuivuneet männyt).

310. "karhakkamänty" (pieni mänty).

311. "s ei sitä nimmeä soas se pikkunem mänty" 

(petäjä nimeä, petäjä=vanhempi pettupuu).

312. "männysä on karajuuri suaraan alas" 

(kara eli pääjuuri).

313. "karalalva" (kuivalatvainen mänty).

314. "karalarva" (tervaroson kuivaama latva).

315. "kun karalalva mänty on" (saa hyviä tervaksia).

316. "kaaretahan se karalarvaanen mäntyki, 

siitä tuloo hyvää flankkua" (lankkujen myöhäisestä 

alkuperästä, vrt. vieraat työkalut).

317. "hakakkaa niitä karamäntyjä airampattahiksi 

notteivat niin pian lahoo" (kuivalatvaisia ja 

tervoittuneita mäntyjä).

318. "aevan karankapetäjistä ne salavettiin" 

(kuivahko tiivissyinen petäjä).

319. "tuol sakkees messäs on kuivii karankoi, 

sielt soap hyyvii polttopuita" (karankoi=pystyyn 

kuivuneita petäjiä, hyötypuut ja elävät puut).

320. "suolla muvassa on nuo juurikat iha 

karankohonga kantoja" (karankohonka=hitaasti 

kasvanut tiivissyinen honka).

321. "karankopetäjä" (kuivahko kovapuinen 

petäjä).

322. "karankopetäs" (karankopetäjät, vrt. kuuset).

323. "karapihka" (kova pihka).

324. "männikös on palio karapuita" (kuivia ja 

pihkoittuneita puita).

325. "veli on tuolla karhan tyvelä" (karhan eli 

hongan tyvellä, metsässä, vrt. karhea pinta,

vrt. karu, karhu).

326. "se on pienenä pääs mäntyyn karannu" 

(karauttanut, hullusta / hidasälyisestä).

327. "karhakäpy" (vanha käpy, vrt. karhottaa).

328. "siinähän noussoo karhalleen suomut" 

(kävyssä).

329. "mänty kasvvaa karikankkaassa, ei van korvessa 

kylymässä" (karikankaassa eli sorapohjaisessa 

kangasmaassa).

330. "enne hakattiin kaskeks semmoisia pettään 

karikkaita, jotta sellaisia ei näilä nykyisilä hakamaila 
niä ensinkää" (omat petäjät, vieras kaskeaminen).

331. "se on aika karikka" (oksikas mänty).

332. "hongan karilas" (lyhyt, paksurunkoinen, 

haarakas, oksikas).

333. "ol puista karina kuarnapalaisia" (karissut 

kaarnanpalasia, puu=petäjä).

334. "karkeesyisep puut oh hitaammin kasvanu" 

(syiden ja kasvunopeuden yhteydestä).

335. "petäjän karmuja" (karikkeita).

336. "karmu" (kaarna, vrt. karu, kamu,

kar-sanan johdannaisia).

337. "pettäin kuarna om parkitusaenetta" 

(petäjän kaarna, vrt. pajun).

338. "pettäässä on koarna pohjoispuolella aena 

ylempänä ku eteläpuolella" (puiden ja päivän 

yhteydestä, kaikki eläväiset=päivän lapsia).

339. "karo" (kuiva kohta).

340. "karonen" (kuivettunut havupuu).

341. "karolalava" (latvasta kuivunut mänty).

342. "tuoll on karolalava petäjä" (vrt. karon latva).

343. "karopuu" (pystyyn kuivunut havupuu).

344. "kuaritaam männyn tyvi, sillälailla karpataan ettei 

se pannav vallam puhtaaks" (kuoritaan eli karpataan, 

tervaspuuksi kolottaessa).

345. "karppi" (kaarna, vrt. karppinen).

346. "niis männyn tyvis o nii paksu karppu, ne täytyy 

kuarii kirveel" (paksukuoriset tyvet).

347. "männys o nin karppunen tyvi" (karppunen

eli kaarnainen).

348. "paksukarppunem mänty" (karppumännyt,

vrt. karun).

349. "kun mänty kaarettiin, veisteltiin ensin se 

karppukamara pois" (kamara eli pinta).

350. "karpus" (hilseilevä kerros männynkuoressa).

351. "petäjän karriainen" (kuivunut petäjä).

352. "karrikkakäpy" (vanha käpy, vrt. kari).

353. "karrisia käpyjä" (auenneita, harottavia).

354. "on siinä silonen kuor eijoo niin kun nuissa 

vanahossa karrukoissa paksu kamara" (silonen

kuori, nuoressa petäjässä).

355. "semmonen karrus paksu runtti" (paksu

karsikkopetäjä).

356. "karrus" (oksainen ja lyhyt mänty / parrakas 

ja sisukas ukko).

357. "otethin sellaanen männynkarstu ja sillä huhurothi" 

(karstu eli vesa, vesa=lehtipuun taimi).

358. "nuo mei suo puut o nii kartaa honkaa" (kartaa

=tuoretta, tervettä, vrt. lahoa).

359. "karttihonka" (hitaasti kasvanut, vrt. karttinen).

360. "männyn karttujakiv vaan söivät" (karttuja eli 

kerkkiä, pidetään parantavina).

361. "huonoi puita on kasespetäjät" (kasessa eli lehdossa 

kasvaneet, vrt. kaskessa).

362. "männyn kaskassi" (kerkkiä).

363. "kaskimänty, ahoellek kasvaa" (aholle kasvanut

harvasyinen mänty).

364. "menty on tene vuo nim pitken kaskosen kasvanu" 

(kaskosen eli vuosikasvaimen).

365. "kyll olet senthään ison männyn takana kasunu kun 

et ole yhthään ihmistavoilet tullu" (kasvanut ison männyn 

takana, metsän lapset).

366. "kassalarvaanen mänty" (tuuhealatvainen).

367. "siin oli semmosia männyjä ja vääriä viä, semmosia 

kassuja ko kallioilla kassoo" (kassuja eli hidaskasvuisia 

kalliomäntyjä, vrt. kasunen, kasurinen).

368. "munninkaisiksi" (sanottiin männyn ja kuusen käpyjä, 

vrt. muninen, munninen).

369. "jouhimänty on viiniä kasvantaa" (hienosyistä).

370. "kasvannahhaarukka" (vuosikasvaimen hanka).

371. "mänty ja koivuhaa kaik mäihäsemp on kasvinajal" 

(mäihäsempiä, vrt. hyvä mäihä).

372. "keväppualest tuli se kasvinaines, sitte se pehmitti puuta" 

(kasvinaines=kuoren alainen pehmeä kerros josta puun 

uskotaan saavan kasvuvoimansa).

373. "kata sanoo tuahellen, silloom mä jo miähen lämmitän, 

kun sinä vasta käivärtelet" (kata eli tervaroso, kaksi heimoa

=kahdet sytykkeet).

374. "katapaikkoja mäntyyhin tuloo" (kuiva ja pihkainen 

kohta männyssä, vrt. kata=isoäiti, vrt. kataja).

375. "katamänty" (tervarosoinen).

376. "oksat katkeelee talvel aina kun s oon sellaist haprast" 

(haprast eli haurasta, tervaksinen mänty).

377. "se oli olluj järven rannalla onsi honka tuulen koatama 

katkeus" (onsi eli ontto, vrt. onni, vrt. uhripuut).

378. "kauhna" (männyn helve).

379. "kun männyt käpyy, silloin om paljot kaorat kataessa" 

(kaurat eli marjat katajissa, metsän viljat).

380. "simmost kavet simmost kum männys oli simmos 

kuivaa paikkaa" (kave=kuivunut ja pihkainen kohta, 

vrt. kata, vrt. kuun kaveet).

381. "honkal lalvoja tuli paljo tervaskavveeks" 

(latvoja tervaskaveiksi).

382. "se oli vaan semmonen kavekkylki" (tervaroson 

vioittama mänty).

383. "ompaan tuo palo ruvenna ottaa männyn kekkelijä" 

(kekkelijä eli taimia, mäntylapsia).

384. "kelapuu on semmonej joka oj jo aivan kuivannu" 

(kela eli kelo, vrt. kellastua).

385. "semmonem puu, joka kuivaa itekseen hongan keletto" 

(kelohonka).

386. "puu ei kasvas sitte kun siittä se kelkki nypätääm pois" 

(kelkki eli kerkkä).

387. "mäppä hakemaan muutamija männyn kelekkijä, 

että keitetään vettä niistä" (kelekkiä eli kerkkiä, 
käytetty parantamiseen).

388. "sanotah jouhmännyks, mikä hitahaisest kasvaa 

ja kelkkimännyks, mikä joutusast kasvaa" (jouhi ja 

kelkkimännyt, kasvun mukaan nimeäminen).

389. "kelkkimänty" (savimaalla kasvava).

390. "mataloita kelkkimäntyjä kasvaa, hyviä härkim

mäntyjä" (matalia ja oksikkaita mäntyjä).

391. "kelkkimänty" (nuori mänty, jossa vuosikasvaimia).

392. "männynkelkkiist ja kuusenkelkkiist keitetän 

kelkkivettä ja juajaan kun on yskä" (kelkistä keitetyt 

veet, vrt. kerkeä, keretä).

393. "se vuossa kasvaa aena sen kelekvälliise" 

(vuodessa kelkkävälin, vrt. vuosikasvain).

394. "pettäenev vapa katketap poksahtaa kelekkiij 

juuresta" (katkeaa kelkkien juuresta, kelkänjuuret

=puiden nikamia).

395. "kelkkäpetäjä" (pehmeä, nopeakasvuinen).

396. "puum pinnan allek kerräytyy pihkasia kellukoita" 

(pihkapuut).

397. "kelonnup parkim poijes ja ilma syönys sem 

pinnaj jotta se on semmonen harmaja aivan" 

(harmaat kelopuut).

398. "kelonu honka" (vrt. kellahtaa).

399. "kelohonka se hajethin" (rakovalkeaan).

400. "hakathin kelosta pölökkyjä ja sytytethin aika roihu" 

(kelosta eli kuolleesta puusta, elävät puut=luotu hapen

tuottajiksi).

401. "semmosija keloja puita ol metässä" (kelojen 

ystävät).

402. "kelloo missä ol niin kelosta tul kaikkiim parasta" 

(parasta hiiltä).

403. "ku kelloutuu ni se tulloo honkaks" (männystä 

hongaksi, petäjästä hongaksi).

404. "hongat sojotti jo kelloutuneina" (kelohongat, 

puuvanhuksia).

405. "kaatuu niinku keloonen" (keloihin vertaaminen).

406. "mikä noisa männyisä on, ko ol lalvapualek kelottunu" 

(latvat kelottuneet, kuivuneet).

407. "kelottunehet mettässä" (satoja vuosia, tervaspuut).

408. "kelsi" (männyn jälsi, vrt. kesi).

409. "hongittunus se on aivan kelsi jo, ei ook kuorta ollenkaa" 

(kelsi=kuoreton, paljas, vrt. kesiä).

410. "keltti" (kuoren alla oleva pehmeä kerros).

411. "kelut on sylämmelliisii puita, kantavii, hyvii kantamaa" 

(sylämmelliisii=paksusydämisiä ja ohutpintaisia).

412. "keleve" (ohut kuori männyssä, vrt. helve).

413. "ompa se puu vetänyt kempuraan" (kieroon).

414. "siinä on semmonen viärä puun kemu" (vrt. kemut,

uhripuut=pyhäköt=kemut).

415. "semmosta kenkkua ja pelkkeä hiekkoa ettei kasvam 

muuta ku, mänty siellä voan kasvaa" (hiekkamaiden puu, 

selviää karuissa olosuhteissa).

416. "ne on niin kenkkuramaisia puita ettei niist tum mitiän" 

(kieroja, vääriä).

417. "alapuol on kengossa lylyä" (kengossa eli lengossa 

eli mutkalle kasvaneessa puussa, vrt. keno).

418. "on sillä puulla jo keriä hyvästi" (keriä eli paksuutta, 

vrt. kerroksia).

419. "oli kuivanus semmoseks kerimännyks" (kuorettomaksi 

männyksi, vrt. keripää).

420. "kerkkelopetäjä" (lyhytrunkoinen, tuuheaoksainen).

421. "männynkerkkiveissä hautuvat lapsia" (hautovat lapsia, 

mänty ja vesi, kaksi hyvää).

422. "mee joskus imeskeltiinkim männyn kerkkoja aikasin 

keväällä" (kerkkoja eli kerkkiä, omat karkit).

423. "latvakerkkula" (oksien haarakohta, 

oksakiehkura).

424. "kokosim männyn kerkiä" (parantavaan hauteeseen, 

kaikki männystä saatu hyvää ja parantavaa, heimojen 

syntypuiden piirteitä).

425. "kum männynkerkkijä pureksii niim paranoo keohkotaot" 

(kerkkien voimasta).

426. "mänty on kasvanup pitkee kerkkee" (kerkkee eli 

vuosikasvainta).

427. "härkimeks otetaa mis o lyhyet kerkät" (oksa tai latva,

puiset työkalut).

428. "nuorest männyst otettii kerkkä, siihe tehtii reikii ja 

puhalluslovi" (pilliä tehtäessä).

429. "männyn kerkästä tehhää" (hierin).

430. "petäjän taemet on tänä vuona pitkäkerkkäsiä" 

(taimiksi kutsuminen, t-ai-mi).

431. "hyötysää ja pitkäkerkkästä männikköö" (pitkät 

vuosikasvaimet).

432. "kerkkämänty" (harvasyinen, nopeasti kasvanut).

433. "sellasist kerkkäpetäjist" (lyhyistä ja oksikkaista 

petäjistä).

434. "elä ota viime kesästä kerkkäväliä hierimen varreksi" 

(kerkkäväli=vuosikasvaimen pituus).

435. "se vuossa kasvaa aena sen kelekvälliise" 

(kelkkivälin).

436. "kaarnaa on se semmonem punanen kermi" 

(petäjän pinnassa).

437. "sittet tuli niiv vahava kerni pihkaa siihen" 

(kerni eli kerros, kuorittuun tervaspuuhun).

438. "ne teki petäjälevystä" (suppilon, eikä tuohesta 

kuten me, petäjän ja koivun heimot).

439. "ompaan ollak keskinkertasta männikkötä" 

(kertasta=paksuista, kokoista).

440. "sillo se puu viäntelöö ku se tulloo toesele puole 

pinta ja toesele puole keskpuu" (pinta ja keskipuu, 

puiden tuntijat).

441. "keskunen sitte tahtoo olla varsipuussa keskelä 

vartta" (keskunen=kesko=tervaroso).

442. "sanothaan keskukseksis sev vuoksi ko s ol lalvasta 

käsil lähteny ja keskipuulekki astit tullu" (keskukseksi, 

pitkää tervarosoa).

443. "latvaketrä, aevan se korkein keträ" (latvan korkein 

kohta).

444. "tervanen syönketrä oli enneä kannossa, muute olivat 

lahoja" (syönketrä eli sydänkehrä, puun ydinosa).

445. "hyvi kettyvä suopetäjä" (kettyvä=sälöytyy helposti, 

kelpaa pärepuuksi).

446. "kettä" (kuoren alainen mahlakerros).

447. "onhan ne koko juassikoita" (vrt. jässiköitä,

vanhat hongat).

448. "janhos märkänöö hyväst" (janhos eli väärä 

petäjä, vrt. jano).

449. "ei siitä puusta sitä sua, siinä o janhosta" 

(tummaa ja haurasta puuta, havupuun pohjois 

tai itäpuolella kasvavaa).

450. "jahnosta" (kaareva tai kiero mänty).

451. "niiv vettää kum puuta janhoksellee" (vetää

väärään, nuorta miestä).

452. "janahus se katkivvaa kul linnul luu" (helposti 

katkeavaa puuta).

453. "meejän mualla ejoo kun hyvin kieroja ja janahuksija 

pettäitä" (janhuspetäjät).

454. "tämä on semmosta jahnusta ei tästä tullu pärreitä" 

(janhusta eli kieroa puuta).

455. "lyly männyssä, janahus kuusessa" (männyn ja

kuusen heimot, vrt. jannu).

456. "niist oli toenem männyjjanhuksesta ja toene oli, 

koevusta" (karhusuksista, vrt. jousipuut).

457. "se ei janhukseen taho terva männä" (janhukseen,

vrt. janhussukseen).

458. "sepä onniiv vielä sitä vanahan kansaj janahusta" 

(vanhasta ja terveestä ukosta).

459. "se poeka on janahusta" (sitkeästä pojasta).

460. "janahukselleen se puu kasvaa, sukkuusa suopetäjä" 

(puu eli petäjä).

461. "ei se o tapojaan muuttanna, on voan janhuksellaan" 

(janhuksellaan eli entisellään).

462. "janahukselleen se vettäätyy" (vanhetessaan 

ärtyvästä).

463. "mie hääyn selittää juurelta jaksain" (vrt. juurta 

jaksain, vrt. jaksaa=juuria / kuoria puuta).

464. "jaksomänty" (pystyyn kuorittu mänty).

465. "janhonen puu paokku tuolla uunissaki ja pit sitä jyryä" 

(janhonen eli lylyinen).

466. "janhonem puol lykkää kun se on kovempaa" 

(vetää väärään, pärettä kiskottaessa).

467. "janhonen vähän tummempata ja hyvin kovvoo, 

semmosta rappoo, ee kestopuuta" (kovaa ja rapaa,

vrt. rapistua).

468. "jahnospetäs" (kaareva petäjä).

469. "vaan kun ne sattu semmoset janahuksiset oksalauvvat 

niin, niistähän ei tahtonna" (saada venettä syntymään).

470. "eihän niistä tule kunnon sahapuita ku ne nii janhuksisia" 

(vieraat sahat, omat janhukset).

471. "eikä janhusesta tulep pärettä, se katkee hyvästi" 

(katkeaa veistäessä).

472. "ei sitä sua poikki ku sattu janhuspettää" 

(pidetään kovana ja hauraana puuna, vrt. taivutusta 

kestävänä).

473. "se janhusselekä tul siihej jänneppyssyyn kuareks" 

(selkä eli puun ulompi puoli, jännepyssyn kaareksi, 

vrt. sukulaiskansojen kaksiosaiset metsästysjouset).

474. "puusta on tehtyp punkij junkin, katajast on tehtyk 

kankij janki, hongast on tehtyh holotospuu, petäjäst on 

tehty pemputospuu" (mikä se on).

475. "van tuolla männyllä ei oop paljo jalat jatkunna siitä 

kum minä tulin" (tähän asumaan, puun jalat, vrt. jalas).

476. "kyllä tuala Rukon haasa kasuaa viälä aika jättiläisiä 

ne honkat" (jättiläishonkia, oikeiden metsien jäänteitä).

477. "oksan jielo" (kierteinen puu oksan tyven 

ympärillä, vrt. ji-elo, haltijanimet).

478. "ielo on niinku kuoppapaikka puussa" 

(ielo eli jielo, vrt. ilo, elo).

479. "joka kaivaa ielosesta puusta ei saa ainetta 

milhään" (ainetta eli petäjää, pettua).

480. "onpa siinä oikia jotkomi" (iso kelohonka).

481. "se on aikas jokora" (oksainen puu, o=ö, 

vrt. jökörä, jötkö).

482. "jolho" (ontto kohta puussa).

483. "viärä puujjonkelo" (väärä mänty, 

vrt. jone, joke, männystä=miesten nimiä,

koivusta=naisten nimiä).

484. "toi jorojuur om paha hakata poikki" (joro 

eli pääjuuri, vrt. jörö, vrt. joroinen).

485. "tämän jouhevampoo petäjikköö ei enee löyvy" 

(jouhevampoo eli suorempaa).

486. "jouhhonka" (pitkä, suora ja tiheäsyinen mänty).

487. "jouhikaspuu" (jouhimänty).

488. "hyvähän siinä ol tukkia tehäk ku ol paljasta 

jouhimännikköä" (vieraat tukit, omat jouhimänniköt).

489. "no onhan se semmonen jouhipuu, jouhimännikkö 

semmonen, joka eij oo aevan hyötöpuuta nin se on lujempi" 

(hyötypuut ja lujat puut).

490. "siin on aina tämän tämän sitte jouhimännikösä, 

tuorheja semmosia hoikkasia oksia" (maahan pudonneita

oksia, omaa puiden hyödyntämistä).

491. "se tars ollas semmosta hyvvää nättiä jouhimäntyä" 

(pärepuuksi).

492. "jouhimännyystä tuloo silikoose siliät tuvah hirret" 

(vieraat työkalut=vieraat hirret=vieraat tuvat).

493. "pitkiä soleita jouhimäntyjä" (soleita eli suoria,

vrt. soili).

494. "jouhimänty on hyvir raskasta ja, s oj joutusastik 

kasonnu" (kasonnu eli kasvanut).

495. "jouhpettäekkö om pitkee ja suoroo, ohutrunkosta" 

(vrt. paksut hongat, nuoria puita).

496. "lihapetäjis ol paksult jälttä jouhpetäjis ol hoikalt jälttä" 

(liha ja jouhipetäjät).

497. "jouhpetäjästä ku hakkovaa rakennukse ni siitä tuloo luja, 

se kestää kolome miespolove ijä" (hyvää rakennuspuuta).

498. "hyvä jouhpetäs otettii ruuhiks, sei vety" (petäjäiset 

ruuhet).

499. "oh heleppoa karsia jouhipetäjiä ku oksat on siinä 

niih harvassa" (harvaoksainen puu).

500. "jouhipetäjä se on oikee sirkee ja pitkä" (sirkee 

ja pitkä puu).

501. "jouhpuist saalaa hyvii pärehii" (vrt. puu=puuaines,

elävästä puusta irronnut / erotettu puu).

502. "jouhipuu on tyvettömällainen ja juokseva, 

ei oksiakhaan ku lalvassa" (tyvetön, juokseva ja 

oksaton).

503. "siinähän on jouhkeita petäjii" (jouhkeita,

vrt. johi, joki, juhi, juki).

504. "joukea puu, vähäisen konko" (joukea=juoheva,

kaartuva, konko=kohollaan oleva, lynkä).

505. "jouspettäekkötä" (pitkää ja suorarunkoista, 

vrt. jouhi).

506. "räkämännyksi sanottihin sellaasta joutukasvuusta 

puuta" (räkä eli rakamännyt, vrt. rakas).

507. "siell oli jo julukiaa petäjikkyä" (julkiaa eli 

kookasta).

508. "sen täytyy jokkaisej jumaloira, ettei sitä kaareta" 

(jumaloida vanhaa mäntyä, vrt. omia pyhäkköjä 

tahallaan tuhoava "maatalous" ja "metsätalous",

laillistettua rikollisuutta).

509. "jumminkurikka" (rosoinen hongan 

juurakko, kurikka=nuija).

510. "tuossa niit on oikein suuria jumpoja" 

(juurakoita, vrt. jumponen).

511. "tyvijumpura" (puun paksu tyviosa).

512. "se juoksetti tuulen kansan niitä sittep pitkin 

neulijaisia ja sitä silipoa nuista petäjistä" (neulijaisia 

ja silppoa, kevättuulet).

513. "silikopetäjät otettiin, juoksevat pitkät petäjät" 

(silkopetäjä=pituussuuntaan lohkeava pitkä ja 

suorasyinen petäjä).

514. "ku on suora puu, nii on suorat juonet, a ku on 

kiero puu, nii sit on kierot juonet" (juonet eli syyt,

vrt. juni, joni).

515. "juonikko puu" (sälöilevä, kierosyinen).

516. "ne heti juontaa niim pitkästi että monta syltää 

pitkästi" (männyn juuret, vrt. kuusen pintajuuret).

517. "se on semmonen männyn jurakka" (lyhyt 

ja kieroon kasvanut).

518. "jurama" (männyn pääjuuri, vrt. joro,

vrt. juranen).

519. "kangasmoassa se om petäjäj juuri semmonem 

pura" (pura eli käkkärä, vrt. purkaa, puranen).

520. "juurikkakäörä" (rungon ja juuren kaareva 

yhtymäkohta).

521. "mäni mänty latvoneen juurikkoeneen petäjä" 

(sanonta).

522. "mänty ol lujajuurinem puu" (tunnetaan  

juuristaan).

523. "männystä kuivaa juurioksat poes kun se kasvaa 

isommaksi" (mäntyjen elämän seuraaminen).

524. "juurpahka" (tyvessä kasvava pahka).

525. "ne on niin jyhkeitä hyötömäntyjä nuo petäjät" 

(jyhkeitä mäntyjä eli petäjiä).

526. "jylykkäpetäjä" (jylkkä eli vankka,

vrt. jykä, miesten nimiä).

527. "oekein jo jyry pettäetä" (isoja ja paksuja,

y=i, vrt. jyri, jiri).

528. "siell oli niin isoja honkia että ne jyskyjä oli" 

(isot jyskyhongat).

529. "onpas siinä juukeli vie oekkeen jyty petäjä" 

(jytypetäjät, nykymetsät=taimikoita).

530. "hää on niiku kierollinen se puu, 

meil saotaa jäkerikkö" (kierollinen eli jäkerikkö, 

häneksi kutsuminen).

531. "jäkerikkääst puust tulloot lustit ja vahvat 

veitsempäät" (jäkerikkääst eli kierosta, 

ä=a, vrt. jake, jaki).

532. "siell oli meleko jäkkeätä pettäekköä" 

(jäkkeätä eli jykevää, vrt. jakkeata, vrt. jak

=mäntymetsä, vrt. jako, jaakko).

533. "männyn jäkkärä" (kieroon kasvanut,

kitukasvuinen, vrt. jakkara).

534. "jykkeitä puita, eivät ooj jäkkäröetä" 

(jykeät ja jäkärät puut).

535. "jäkärämänty" (suon laidassa kasvava 

lyhyt mänty).

536. "jälämä" (pehmeä nilakerros, jälsi,

vrt. jämä, jätä jämät).

537. "siitä jältästä se kasvaa puu, sen enemmän 

kun oj jältteä sen enemp kasvaa" (jältästä 

eli jaltasta).

538. "kesäl ei ennää ole jälttää, kuori on kuivant 

puuhu kii" (jältän aika, vrt. nilan).

539. "puu oj jällellää" (jältässä, vrt. jalle, jalli).

540. "ku pettäässä oj jälssyönös siihe tulloo vilo, 

tervasvilo" (jältättyyn koloon, vrt. viilto).

541. "pettää jälshä se parempata ol" (kuin koivun, 

vrt. alkuheimot).

542. "puu oj jältäkäs" (jältäkkäät puut, 

jältän ottoon käytetyt).

543. "se oli simmonen niij jämeräpuhheinen, 

et se puhu sen, sanan sik kun sano niin se tuli 

niinku honkaholost, oikee simmottoo jämeräst ja" 

(holost eli kolosta, h=k=x).

544. "kettu ja karhu taestel, kuka pikemmin sanuu 

kolomem puun nime, nin karhu jämäytti, että honka, 
puu, petäjä" (puun kolme nimeä, omaan opastavat

eläinsadut).

545. "jänkkämänty" (jänkä eli suo, vrt. janka, 

jana, jaka).

546. "kons petäjäj jänttä koveraa painu siis otra 

kylvettii" (oma jänttä, vieras otra).

547. "ko se jätkähtää sinne lumikhon semmonem 

petäjä, läheppä sitä kiskomhan" (isojen puiden 

kaatamisesta, ei onnistu omin keinoin).

548. "aika jättiläisiä ne honkat" (omat jättiläiset, 

puuystäviä).

549. "oikei suurempii honkii, jättiläishonkii" 

(vrt. tarujen jättiläiset, jatti, jaati, jati).

550. "siin oli aivaj jäykkä männikkö" (paksuja 

mäntyjä kasvava).

551. "kuarna irtosi hyvästi puusta, kun ee puu 

ollu jiässä" (jokaisella työllä aikansa).

552. "myöhemmij jäi aivar rämemmäntyy" 

(tervasaineet, omaa metsän hyödyntämistä,

pienimuotoista, elämää yllä pitävää).

553. "jääräkäs puu" (jääräkäs eli niverä,

vrt. jaara, jara).

554. "tosaki o tomne kamal jääräkäs" 

(kiero lylypuu).

555. "jäärämä" (yksin kasvava tynkäoksainen  

mänty, vrt. paikannimet, erikoiset puut

=omia paikkoja).

556. "siellä jököttää seistäs semmosia honkia, 

joehe ympär ei yletäk kahem miehen käet" 

(oikeiden puiden koosta, ennen "metsänhoitoa").

557. "puu jörö, paksu ja oksanen" (puita 

kuvailevat sanat).

558. "siihem puuhun om pilikka vestettävä 

ennen kuantija" (pilkka ennen kaantia, 

vrt. puun hengen varottaminen).

559. "nämä räkäpetäjät eihän ne kestä enemppee 

kul leppäkkääs" (kuivalla maalla kasvaneet 

hauraat petäjät).

560. "kaareväär mänt" (kaareväärä, puun kaari).

561. "kaarmunem petäjä" (kaarnainen, vrt. karmu, 

karu, kamu).

562. "siin oli oikeem paksukaarmunem petäjä" 

(tunnetaan kaarnastaan).

563. "kaarmus on petäjä, koijussa mäihä" (kaarmu

ja mäihä, vrt. omia kieliään puhuneet petäjän ja 

koivun heimot).

564. "täähää om paksukaarnaist puuta" (puuta 

eli petäjää).

565. "katteista" (tervaksinen kohta).

566. "sanottiin kateeks niitä kun on pystyynkuivaneita 

petäjiä" (kateeksi, vrt. katteet).

567. "kun tulloo vastaan suur petäjä, niin siitä on 

kahamatka tänne" (kahamatka eli puolimatka, 

omat matkaohjeet).

568. "sitten oli karannus semmosiev vahvampuolisien 

mäntyyj ja, vienys sem poikki siält näin yleält" (salama 

mäntyyn, elävä olento).

569. "kahlenhaarunem mänty" (vrt. haarukka).

570. "mie jos täst lähe männä painelemmua, minnuu ei 

yks puu kahisti niä" (kahesti näe, näkeviä olentoja).

571. "kahelo" (kuivunut mänty).

572. "toi puu o aika kaherlalvane" (kaher eli tuuhea, 

a=ä, vrt. käherä).

573. "tosa on vähä kaherane mönt" (mönt eli mänty, 

vrt. mönttinen, mänttinen).

574. "hyvin kuivilla kankaella kasvaa männyn kaheroeta" 

(kuivien kankaiden puu).

575. "voi olla pualenki puuta sitä kahia" (kahia eli 

tervarosoa).

576. "siinä männysä on lalvasa kahia" (latvassa,

vrt. lava).

577. "kahi o hyvää valkee virikettä" (omat virikkeet).

578. "kuumal ilmal mänty vettää pintas kahleiseks, 

ja sen tähre ei männyst juur tehr haravavvarsii" 

(kahleiseks eli tahmeaksi, pihkaantuvat havupuut).

579. "mäntypuu tlee kaikki siniseks kun se kuivaa" 

(puiden tuntijat).

580. "se kuv vanha honka on kaikkiih hienosyisintä 

puuta" (iän ja syiden yhteydestä).

581. "kun männyt käpyy, silloin om paljot kaorat kataessa" 

(kaurat katajissa, katajanmarjoja, omat sadot).

582. "männyl semmonem persjuuri ja käy kuin syvältäs 

päittääm maahaan" (persjuuri eli pääjuuri).

583. "oli sylem paksusie petäjie, semmosie mäntyjä" 

(sylen paksusia, nykysuomi=männytön suomi).

584. "sylimys petäjä" (sylin paksuinen, 

syli=levitetyt kädet).

585. "joga vuotta puu syyn järenöö" (järenöö eli 

paksunee).

586. "puus syylöi myö igiä lugietah" (luetaan ikää

syitä myöten).

587. "oigieksine puu syylleh" (suorasyinen,

oikea=suora).

588. "puu syöttäi, laske yökse" (syöttäjäksi kutsuminen, 

vrt. jältän syöminen).

589. "niinkum puusta puon ta välillä säikähtän" 

(puusta pudonnut).

590. "oksoa om puuz enämbi suvitsural da koja hoikembi" 

(suvitsural=eteläpuolella, koja=kuori).

591. "sukuhunsa suopetäjä, rotuhunsa rosomänty" 

(sanonta).

592. "toit suolta suopetäjän, rannalta räsäkäm männyn" 

(käytetty johonkin).

593. "sukuhus on suopetäjä, rotuhus on ruskon vasa" 

(vasa eli lapsi, vrt. aamu ja iltarusko).

594. "suopedäjä, valgiepindani, suorie, ladvaz vai töppyni" 

(töppyni eli tupsu).

595. "suopedäj on lyhembi, oksikaz, poakssyyhine" 

(paksusyinen).

596. "suopedäj on jygiembi da harvusyyhine" 

(jygiempi eli paksumpi).

597. "parzipedäj on suorei, vähemb oksoa" 

(parsi eli hirsipetäjä).

598. "suohongu on lyhyd, oksikaz" (oksikkaat 

suohongat).

599. "on ku pedeäm pahku" (petäjän pahka).

600. "pedäipuu, hongain i mändö" (petäjä, honka 

ja mänty, vrt. ikävaiheita kuvailevat nimet).

601. "hongaine puu zoltonou kuivahuu" (zoltonou 

eli kellastuu).

602. "puu kuorittih emäh soate" (emäh eli juureen, 

vrt. emä=runko, vrt. Moan emäh).

603. "tuo on hyvä oksatoim puu ladvah soate" 

(oksaton latvaan saakka, oksakohdat=heikentävät 

hyötypuuta).

604. "soilakka puu" (pitkä ja hoikka, vrt. soili, soile,

vrt. sola).

605. "pitkän soirakko puu" (omat jättiläiset).

606. "kahtuannepäin kazvam puu on suarakko" 

(kahtaalle päin kasvanut, vrt. saara=haara).

607. "pedäjän smolasta jötkie luajitah" (smolasta

=tervasta, jötkie=tököttiä).

608. "tyvestä ladvah soahe mänin" (tyvestä latvaan,

ihmisapinat).

609. "järiembi puu slongistuu, hoikembi slingistyy" 

(taipumista kuvailevia sanoja).

610. "släimei puu, hotkoi" (heiluva, vrt. hötkyvä).

611. "puu slängäy juuret korkiel moam peäl" 

(jokainen puu erilainen, puiden ystävä=oppii 

tuntemaan erot).

612. "silvettö" (hoikkaa mäntyä kasvava metsikkö, 

vrt. silvenvaara, silvennoinen).

613. "silvettö mändy" (hienokuorinen,

vrt. sileä, siveä, sievä).

614. "sit on silei pedäi, ei ole nin yhty oksaa" 

(sileä ja oksaton).

615. "puu toze pidäu vallita ois harva silo" (harva 

silo eli syy, vrt. silonen).

616. "silo puu" (sileä).

617. "petäjöä kum mäntih mettsäh, mi oli semmoni 

silo mänty, hyvä männikkö" (silosta männystä saatu 

petäjä, vrt. pettu).

618. "jogo vuotta puu silozen nouzou" (nouzou

=kasvaa, silozen=syyn).

619. "kuin vuozi niin i silone lieu" (vuosi / silonen, 

vrt. kesä).

620. "se peältä kaikki silvotettih se kaikki silpa pois, 

silvakse sanottih, sitä kum peältä kuoritettih ne kaikki 

hyväsistä" (männyn kaarnasta lähtevät silpeet,

vrt. silvonen, silpanen, vrt. silpoa, sipaista).

621. "silsto honga" (sileä, oksaton).

622. "ziltakka pedäjä, paha on kiskuo" (siltakka

=hauras, helposti mureneva).

623. "siltakko koja, kui pakaskoja sulal, rapakko" 

(siltakko=säleille menevä, koja=kuori, 

rapakko=hauras).

624. "siltakkoloil pakkuu pedäi" (siltakkoloil=säleille, 

pakkuu=irtoaa, pedäi=petäjän sisempi kuori).

625. "zilte on suurembi zärbilyö, pienembi siletty" 

(silteet, särpilöt ja sileet, sälöjen nimiä).

626. "katketes puu siltevyi" (meni silteille eli 

sileille eli säleille, vrt. side).

627. "silteikkö" (pitkää ja oksatonta mäntyä 

kasvava metsä, sileikkö).

628. "sieni kazvau dai pedäjäh dai närieh" 

(puusienet).

629. "se andav vian sieni puuh" (vioittaa puuta).

630. "puun seemys" (sydän, sisus, vrt. seimi).

631. "puun syväin on hapannuh" (sydän hapannut,

vrt. haapa).

632. "seämi ennen happanou a rannad deähäh" 

(sydän happanee, rannat jäävät).

633. "syväinkoja pakkuu nilan aigah tukul, vai gu halkaid, 

muul aigoa ei paku rakkahal" (syväinkoja=sisempi kuori, 

pakkuu=irtoaa, vrt. paahdetut petäjälevyt).

634. "syväimpuu on kovem, tervaine, pindupuu pehmiem" 

(sydänpuu ja pintapuu).

635. "männyn käbryissä ollah siemenet" (kävyissä 

siemenet, siemen=lainasana).

636. "kuin mäni leikkoamah semmoizen rätsäkäm 

männyn" (rätsäkän eli tiheäoksaisen, vrt. lintujen 

eli haltijoiden pesäpuut).

637. "männyl luppuo i näriel luppuo sekalin" (luppuo

=naavaa, näriel=kuusen, sekalin=sekaisin).

638. "pihka kui valuu da kuivau, niin siidä tulou rugua" 

(pihkasta rukaksi, vrt. ruka=kuusen pihka).

639. "ei soa tyvie ni ladvoa tiedeä" (tietää tyveä 

latvaa, mitään).

640. "pilvad räbizöy männyn kuoren peällä" 

(pilvat, vrt. helveet).

641. "k on suvipuoles räykkö, nii paikal happanou, 

pohjaspuolel kavvan kärzii" (puu jonka kyljessä 
räykkö eli roso, vioittuneen puun kaataminen

=kärsimyksen lopettamista, vrt. terveitä puita 

murhaavat palkkaorjat, "metsätalous").

642. "puun koadoi rötkäi, aiga hong oli" 

(puun eli hongan).

643. "pienii pedäjii sanotah, rägäpedäjät ollah" 

(pieni ja oksikas petäjä).

644. "nennii rämeikkölöi doudau olla, ni halgoo 

ed niis saa" (rämeikkölöi puita, vrt. rämeellä 

kasvavia).

645. "toit suolta suopetäjän, rannalta räsäkäm 

männyn" (räsäkän eli hauraan, vrt. rasa, lasa).

646. "kuin mäni leikkoamah semmoizen rätsäkäm 

männyn" (matalakasvuisen ja tiheäoksaisen, 
pyhinä pidetyt oksikkaat puut).

647. "rudovoi mändy on keykäni" (rudovoi=kova, 

tiheäsyinen, keykäni=köykänen).

648. "puun rungo on silei" (puiden silittäjät, 

omaa metsänhoitoa).

649. "roso juoksou puussa" (puissa juoksevat 

rosot, vrt. loso).

650. "siinä honkassa oli tervani roso, siitä veistimä 

lastuja ta siih tulen tsokkaima" (hongasta polveutuvat, 

tekevät tulen hongasta).

651. "pihku valuu pedäjäs, rozo on" (rosoista valuva 

pihka).

652. "sukuhunsa suopetäjä, rotuhunsa rosomänty" 

(yksin kasvavat suopetäjät).

653. "keäd mändih rugah" (kädet rukaan, 

puiden lapset).

654. "pedäjän ruga" (vrt. kuusen, vrt. ruka

=kuivunut pihka).

655. "pihk itse valuu puus palahez" (valuu itsestään, 

palavasta puusta).

656. "pihku ruvakse mänöy" (pihkasta ruvaksi,

vrt. luva, luka, vrt. ihkua).

657. "harju valetah rugah sidojez" (valetaan 

rukaan, omat liimat).

658. "rugahine puu" (pihkaa valuttanut, 

rukaiseksi kuivunut).

659. "romupetäjä" (vioittunut petäjä,

vrt. kerätyt lomupuut).

660. "turpiet oksat suvipuolella, roammat ollah 

pohjaispuolella" (turpiet=tuuheat, roammat

=paljaammat, puutietäjät).

661. "roavas männikkö" (raavas eli

täysikasvuinen).

662. "rohloi puu, se ku katkiou katketen" 

(rohloi=rapakka, hauras, vrt. lohlo, loheta).

663. "ripsiladvu pedäi" (tuuhealatvainen,

vrt. ripsa, lipsa).

664. "regäpedäjä" (räkä eli räyskäpetäjä).

665. "rasie oli mänty leikata" (rasie=hauras, 

helposti lohkeava).

666. "rasie puu, kumpani hyvin halkielou" 

(puu eli mänty).

667. "raipakko puu ei kanna kätty, katkiou" 

(kanna kättä, hyötypuiden etsijät=puiden 

tuntijoita).

668. "raju petäjä" (raju eli suuri, pet-äjä,

vrt. pet-äijä, pete-aja, aja=ava=haltija).

669. komien matkalauluihin kuuluu jagyn
bydmis zev mica pozöm (kaunis mänty  

kasvaa metsässä, jagyn=mäntymetsä,

mica=kaunis, pozöm=mänty, vrt. po=puu).

670. nenetsit kutsuvat puuta sanalla pee

(vrt. pe-tä-jä).

671. nenetsit kutsuvat pihkaa sanalla chaadää.

672. nenetsit kutsuvat oksaa sanoilla mu ja mo

(vrt. mu-ksut).

673. nenetsit kutsuvat elävää puuta sanoilla 

piää ja pq (piävoj=irtopuu, polttopuu). 

674. nenetsit kutsuvat mäntyä sanoilla ye ja je

(y=j tai i).

675. nganasanit kutsuvat mäntyä sanalla ko

(vrt. koivua).

676. nenetsit kutsuvat pihkaa sanoilla seh ja sje

(vrt. chaa-dää, saada, sahti).

677. nganasanit kutsuvat pihkaa sanoilla dimi ja 

djimi (vrt. timmi).

678. nenetsit kutsuvat puun juurta sanoilla wano 

ja wana (vrt. vanna, vanne, vrt. panna, panta).

679. nganasanit kutsuvat puun juurta sanalla 

bontua (vrt. pontu, pottu).

680. nenetsit kutsuvat kantoa sanoilla tsalik ja salik

(vrt. sali, sallia, sallinen).

681. nganasanit kutsuvat kantoa sanalla salta

(vrt. ontot luonnonkannot, salaisia, uhripaikkoja,

eläinten pesäpaikkoja).

682. nenetsit kutsuvat oksaa, puuta ja polttopuuta 

sanoilla pya ja pja (vrt. pia, pian).

683. nganasanit kutsuvat oksaa / polttopuuta sanoilla
hua ja huaa (vrt. hujan hajan, hutaista, husoa).

684. enetsit kutsuvat puuta sanoilla pä, pe ja pee.

685. nganasanit kutsuvat puuta sanoilla huaa, xuaa
ja huai (vrt. hujanen, kujanen).

686. nenetsit kutsuvat kantoa sanalla sal (vrt. salata, 

salla, salo).

687. nenetsit kutsuvat kuorta / kaarnaa sanalla syabt

(vrt. sapta, sata, saita).

688. nenetsit kutsuvat haaraa, versoa ja vesaa sanalla 

tarka (vrt. tarka=kapea, ahdas, vrt. arka, vrt. tarrata,

tarttua, takertua, vrt. tarka=sormi).

689. nenetsit kutsuvat puuta / keppiä sanoilla pa ja pja

(vrt. paljon, paiskata).

690. nenetsit kutsuvat puun runkoa sanalla nanota

(vrt. nanta, nata, nato, vrt. antaa, anoa).

691. nenetsit kutsuvat puun kuorta sanoilla sabt ja sjabt

(vrt. saamen sahp=mahla).

692. nenetsit kutsuvat puun haaraa sanalla mo

(vrt. moni, monta, vrt. mo ja mö-alkuiset 

sukunimet).

693. nenetsit kutsuvat oksaa sanoilla pa tarka 

(puun sormi).

695. enetsit kutsuvat puuta sanalla pä

(pä=pa=pe=po=pu, lukuisten eri sanojen 

juuri).

696. selkupit kutsuvat haarakasta oksaa sanalla mo

(vrt. moi, haltijoiden sijoja).

697. selkupit kutsuvat puun runkoa sanalla kepi

(ke=he=xe, pyöreä, pyhä).

698. selkupit kutsuvat kantoa sanalla salti.

699. selkupit kutsuvat mäntyä sanalla cö

(c=s, ts, tsö, vrt. tsoma).

700. selkupit kutsuvat puuta sanalla po.

701. "siinä honkassa oli tervani roso, siitä vestimä 

lastuja ta siih tulen tsokkaima" (hongan heimon 

sytykkeet).

702. "mändözy mettsy" (mändö=manto, 

vrt. manta, vrt. mannapuuro=pettupuuro,

vrt. maat ja mannut, vrt. manata).

703. "tobie pedäjä" (tobie eli suuri).

704. "puu on ylen oksani, ei sidä toimita kuadua" 

(pyhinä pidetyt oksikkaat puut, haltijoiden eli 

eläinten pesäpuut).

705. "tervahine kando" (tervaskannot).

706. "kun tervane kando luja on" (kantoihin 

vertaaminen).

707. "tervazuttu kuivuu pedeäm bokku" (bokku eli kylki, 

vrt. tervaroso).

708. "tervaladva mändy" (tervalatvat, vrt. kuivuneet, 

salaman lyömät).

709. "tervuladvu, ylähän ku keli, alahan tuores" 

(keli eli kelo).

710. "tervapetkelys pedäjän ladvaz otetah tervaks"
(petkelys eli roso, vrt. pete, peke).

711. "tervaz on ruskei da tulou nenäh" (ruskei  

=punainen, tulou=tuoksuu).

712. "se ku tervua valuttau, sit sanotah 
tervazrozokse" (tervaa valuttavaa kohtaa).

713. "akka ol terveh kum pedäjäm pahka"
(omat vertaukset).

714. "tasalatva honka" (latvastaan puu

tunnetaan).

715. "mäntypuu mäjellä kasvo, tasalatva tanterella"
(mäkimännyt).

716. "tazaladva pedäjä" (hongat, männyt ja 

petäjät).

717. "tazaladvu puu, tyvi yhten järevyz ladvan kel"
(järevyz eli paksuinen).

718. "tarapiä" (tuuhealatvainen mänty,

vrt. tarja=orava).

719. "hoi olet tarapee mändy" (puu ystävät,

puhutaan kuin ihmisille).

720. "tantsakko puu" (tanakka).

721. "turpielatvani mänty" (turpie eli tuuhea).

722. "rubiou kojat kirbuomah, sidä sanotah turdo puu"
(turdo eli keloutuva, vrt. turo, tuto).

723. "nuorella on elämä tyvessä a vanhalla latvassa"
(puihin vertaaminen).

724. "sano miul azien tyvi, siid ladvah itse peäzen"
(asian tyvi).

725. "tyvie ta latvoa" (yksi ja sama).

726. "puun tyvil istuu" (tyvil eli juurella,

tyvi, yvi, tivi, ivi, vrt. tiivis).

727. "tyviloimu" (tyvessä oleva huolema).

728. "tyvittsy puu" (paksutyvinen).

729. "tyvii sanat, ei juohu mieleh" (tyvii=hävittää, 

sanan alkuperää).

730. "ladvaz vai töppyni" (töppyni eli tupsu, 

suomännyllä).

731. "uumen onnes puus" (uumen=onkalo,
onnes=ontossa, vrt. (h)uumenta).

732. "kisottih kolvipuuta, mistä vakkoaki kuvotah"
(kudotaan vakkoja, kolvipuu=vanha petäjä, 

kelomänty).

733. "mim puu vanhenoo, sen oksu kovenoo"
(sanonta).

734. "pedäjän varbazii otetah havvukse" (varbazii 

eli varpuja, puun varpaat).

735. "pedäjikkömua ei vezotu" (petäjiä kasvava 

maa).

736. "viipilline puu" (vino, vrt. vilppi).

737. "vilhakka" (pitkä ja solakka mänty).

738. "pedäjäd om pitkän vilhakat" (vilhakat 

eli solakat).

739. "vilheikkö" (pitkiä ja solakoita petäjiä 

kasvava kohta).

740. "vilho" (pitkä ja solakka puu, vrt. lapsi).

741. "vilho pedäjä" (vrt. velho).

742. "vilho puu" (puut ja petäjät).

743. "hongu koadui vädzähtih" (itsekseen
kaatuvat hongat, ikimetsät).

744. "niitä kun oli yksikantasie mäntyjä jotta 

siin ei ollun hoaroa" (yksikantasia eli runkoisia, 
käytettiin taikoihin).

745. "ägämähongan näim moizen, ga sen kui 

kodih soanemmo, ga roih aiga lauttsoa hyveä" 

(suuren äkämähongan, vrt. vieras hevosilla 

vetäminen).

746. "ägäpeä pedäjä" (paksutyvinen).

hantit pitävät petäjää, lehtikuusta,

siperianmäntyä ja pihtakuusta miesten

puina (koivua ja muita lehtipuita

naisten puina).

mordvalaiset kutsuvat petäjän 

suojelushenkeä nimellä Peche-ozais

(vrt. osa=suojelushenki).

mordvalaiset kutsuvat petäjälehtoa

sanalla picepolonga (pice=petäjä,

polonga, pulo=lehto).

mordvalaiset kutsuvat petäjämäkeä

sanoilla piceuri (ur=mäki) ja picpanda 

(panda=korkea paikka).

mordvalaiset kutsuvat mäntymetsää

sanalla picevir.

mordvalaiset kutsuvat petäjää

kasvavaa jokea sanoilla pice lej

ja picevka (c=ts, pitse).

udmurtit pitävät petäjää ylisen

henki Inmarin puuna.

marit kutsuvat mäntymetsää sanalla

jakter (vrt. jako, jaakko).

marit kutsuvat mäntylehtoa sanalla

tyrker (y=i, vrt. tir).

marit kutsuvat petäjää sanalla

pyntsö (petäjämetsä=pyntserla,

pyntser).

marit kutsuvat pitkää ja ohutta

mäntyä sanalla jakte (vrt. jake).

marit kutsuvat nuorta petäjää

sanalla tyrke (vrt. tyrkätä nurin).

marit kutsuvat petäjänkuorta 

sanalla pyntsylyge (vrt. lykky).

marien petäjäsanastoon kuuluu

pyntsö ua (petäjänoksa), pyntsime

(petäjänneulaset), pyntsygitske

(petäjänsiemenet) ja pyntsarka 

(petäjämäki).

udmurtit kutsuvat mäntyä sanalla

puzym (vrt. puz-ym, im=emä).

udmurtit kutsuvat mäntymetsää 

sanoilla puzym jag ja puzymo pöl

(ymo=imo, emo, vrt. pölli).

unkarilaiset kutsuvat mäntyä sanalla

fenyö (fenyötoboz=männynkäpy, f=p).

ersalaiset kutsuvat mäntyä sanalla

pitse (pitsepulo=männikkö, pitseoj

=männynpihka).

moksalaiset kutsuvat mäntyä sanalla

pitse (pitsenal=männikkö, pitsevaj

=männynpihka, pitsemar=männynkäpy).

marit kutsuvat petäjän sisusta

sanoilla pintsö körgö (körgö

=sisus, ydin).

marit kutsuvat männynkävyn siipiä 

/ männyn ohutta pinta helvettä 

sanalla lyge.

marit kutsuvat jälttä sanalla tazyla 

(liukas, tahmea).

marit kutsuvat mäntymetsää sanalla 

pyncer.

marit kutsuvat petäjän kantoa sanoilla 

pynchö kashka.

saamelaiset kutsuvat

isoa petäjää / aihkimäntyä

sanoilla aikk, aikka ja aaiha

(vrt. akka, iikka, aika,

aikamies, vrt. aa-iha, 

ihala).

saamelaiset kutsuvat 

petäjän rankaa sanoilla 

pecieuska (peci=petäjä,

euska=ranka).

saamelaiset kutsuvat

puoliksi kelottunutta

honkaa sanoilla uina

ja uuina (vrt. uinua,

uu-ina, vrt. inahtaa).

saamelaiset kutsuvat

latvaa sanoilla kiera

ja kierruu.

saamelaiset kutsuvat kuorta 

sanoilla korra ja koora

(pecikorra=petäjän kuori).

saamelaiset kutsuvat

kuoren irtoamista sanoilla

njoollad, njoolai ja njala 

(vrt. nila).

saamelaiset kutsuvat männyn 

kuorimista sanoilla vyetkid

ja vuadham.

saamelaiset kutsuvat

kitukasvuista sanoilla

narcce, narce ja narces.

saamelaiset kutsuvat pintapuuta 

sanoilla pidde ja pide.

saamelaiset kutsuvat

petäjänhavua sanoilla

pecikuaccee (kuaccee

=havu, neulanen).

saamelaiset kutsuvat

nuorta männikköä / taimikkoa

sanalla vase (vrt. vasa-

haltija, vrt. vasen).

saamelaiset kutsuvat

käkkärämäntyä sanalla

käärig (vrt. kaari).

saamelaiset kutsuvat

käpyä sanalla paaccah.

saamelaiset kutsuvat

petäjää sanoilla peeci 

ja peesi (vrt. peesata,

pessi, pe-esi).

saamelaiset kutsuvat

joulumäntyä sanoilla

juovlapeeci (vrt. 

juolahtaa).

saamelaiset kutsuvat

kovapuista urosmäntyä

sanoilla orespeeci.

saamelaiset kutsuvat

honganlatvaa sanoilla

suarvikeeji.

saamelaiset kutsuvat

mäntymetsää sanoilla

pecivyevdi.

saamelaiset kutsuvat

männynoksaa sanoilla

peciuaksi ja peciuavsi.

saamelaiset kutsuvat

pihkaa sanoilla kässi

ja kääsi (vrt. kassi, 

kerätä käsin, 

vrt. ka-asi).

saamelaiset kutsuvat

maapihkaa sanoilla

eennamkässi (vrt.

kasi, kaste).

saamelaiset kutsuvat

honkaa sanalla suarvi

(pualdimsuarvi 

=polttopuuhonka,

vrt. su-arvi).

saamelaiset kutsuvat

janhusta / lylypuuta

sanoilla piinal ja 

piinnal (vrt. piinata).

saamelaiset kutsuvat 

naavaa sanalla

jievjam.

saamelaiset kutsuvat

nilottua mäntyä sanalla

maddagas.

saamelaiset kutsuvat

tervettä puuta / puuainesta

sanoilla pyenes ja puannas 

(myös sarvesta).

saamelaiset kutsuvat

puun ydintä sanoilla

vaaimus ja vaimus 

(vrt. vaimo, sielujen

nimet).

saamelaiset kutsuvat

pientä mäntyä sanoilla

piäsas ja piässaa

(vrt. piisata).

saamelaiset kutsuvat

pientä keloa sanoilla

suarvas ja suarvaa 

(vrt. survoa, käytetty 

juomussalkona).

saamelaiset kutsuvat

kitukasvuista mäntyä

sanoilla kärigas ja kärigaa 

(vrt. karigasniemi).

saamelaiset kutsuvat 

jälttä sanoilla ile, 

aalie, ale, alos, aalos 

ja aaluos (vrt. ilo, ale,

elo).

saamelaiset kutsuvat 

jälttä sanoilla alos, alus, 

ääll ja all (vrt. alla, 

alusta).

saamelaiset kutsuvat 

latvaa / huippua sanoilla 

cokke, tjokke, tjohka ja 

tjohkko.

saamelaiset kutsuvat

kuorta / keriä sanoilla

girre, karra, garra, korra, 

korr, kerr ja kere

(vrt. keriä).

saamelaiset kutsuvat

pihkaa sanoilla gaassie, 

gassee, kaassie, kasse, 

gasse, kässi ja käss

(vrt. ka-assi, 

haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat latvaa 

sanoilla giereh, giera, 

kiera ja kerek.

saamelaiset kutsuvat

latvaa sanoilla ladhves, 

larve, ladve, lädvv, 

ladv, laidv ja ladva

(vrt. latvia).

saamelaiset kutsuvat

naavaa sanoilla lahpoo,

lahpuo, lahppo, lappo,

laapp, lapp ja leppo

(vrt. lappaa, leposija).

saamelaiset kutsuvat

puuta sanoilla muore, muarra 

muorra, muora, muorr, murr,

mirr ja more (vrt. mora,

mira, murtaa).

saamelaiset kutsuvat

käpyä sanoilla baattsege, 

baatsaga, paahtsak, patsa,

baccak, paaccah, paaccik, 

pazzex, pocceng̜e ja pacce

(vrt. paahtaa, siemenet).

saamelaiset kutsuvat

mäntyä / petäjää sanoilla

biedsie, biehtsee, piehtsie, 

piehtse, baecce, peeci, piäcc, 

piezz, piecce ja pece. 

saamelaiset kutsuvat

lylyä sanoilla pingal, 

pinall, binal, piinal, pinal, 

pin ja pinel (vrt. pino, 

pinna, pingottaa).

saamelaiset kutsuvat

kelohonkaa sanoilla soorvie, 

sorvee, soorvie, sorve,

soarve, soarvi, suärvv, suerv, 

sierve ja sorve (vrt. sarvi,

sorvi).

saamelaisten honkasanastoon

kuuluu suärvvkuätkac (hongan 

sydänpuu), vuvddsuärvv (honka), 

vuamalsuärvv (honka) ja sosnn 

(honka).

saamelaisten juurisanastoon

kuuluu vueddescäänn 

(juurikääpä), vueddespärkk 

(juuriparkki), kooren 

(juurikäyrä, visa) ja 

vueddespadvv (juuripatvi, 

visa).

saamelaiset kutsuvat

jälttä sanoilla njaall

ja ääl (njaallvaaldos 

=jälsikerros).

saamelaiset kutsuvat

kaarnaa sanoilla piecckorr

ja korr.

saamelaiset kutsuvat

kelomista sanalla 

coollmos.

saamelaiset kutsuvat

kelottumista sanalla

sosnnmos (vrt. sosnn

=honka, kuivuva mänty).

saamelaiset kutsuvat

kuorta sanalla korr 

(kuorikerros=korr

-riadd, vrt. korea).

saamelaiset kutsuvat 

mäntyä / petäjää / honkaa

sanoilla aikk, kalvv, kaurr

(vrt. metsän kaura), kärrevpiecc, 

maaddkos, nuorttja kaurrpiecc,

pookkpiecc, saaddgaz, 

torddlädvvpiecc (tasalatvamänty), 

vuvddpiecc ja keallpiecc.

saamelaiset kutsuvat

pettumäntyä sanoilla

vuetkkempiecc.

saamelaiset kutsuvat

pintapuuta sanalla pedd 

(pueidd=pinta, peddpiell

=pintapuoli, vrt. pete,

pettu).

saamelaisten petäjäsanastoon

kuuluu pieccvueddes (petäjänjuuri),

piecclädvv (petäjänlatva),

piecckuätkac (petäjänsydänpuu,

vrt. katkaista), pieccmaadd 

(petäjäntyvi, vrt. maadar-akka), 

pieccmeäcc (petäjämetsä) ja 

pieccvaacc (petäjätaimikko).

saamelaiset kutsuvat

metsoa, koppeloa ja pyytä

sanoilla pecilodde

(pessin linnut, petäjälinnut, 

vrt. metsän).