KA-PU

kataja, katava (suomi, karjala), kattaja (inkeri), kadai (lyydi), kadag (vepsä), 

kataga (vatja), kadakas, kadak, kataj, kadajas, kadajane (viro), gadag (liivi), 

kats, kats-pomel, kats-ponel, kac, kac-pomel (komi, pomel=nuori puu, pensas), 

kotse, goacce, kohttse, kiohkev, kuohkev, gaskas, kaska, kasnas, koskas (saami,

kotse=neulanen), goz (mari), kos, kospojuw, xus ulpa, kospjiw, kasäpjuw, 

käsepiw (mansi, kos=neulanen, kospjiw=neulaspuu), koca, käc, käcne 

(kantasana).

1. katajaa pidetään parantavana ja suojelevana puuna

(vrt. kata=isoäiti, vrt. kat-aja, kat-ava, kad-ak).

2. katajanoksia käytetään tautien karkottamiseen 

(sivelemällä ikkunat ja ovet).

3. katajansavua käytetään puhdistavissa menoissa

(vrt. kuusen, pihdan).

4. katajan juurta pidetään hyvänä hautapaikkana 

(puun tulee olla haarautunut, vrt. sukuhaarat,

jälleensyntyminen).

5. katajan uskotaan karkottavan vahingollisia henkiä.

6. katajan havuja laitetaan ovien ja tyynyjen alle 

ja lasten kätkyihin.

7. lasten haudoille istutetaan katajia (koristellaan 

nauhoin).

8. katajasta laaditaan hyväntuoksuisia astioita.

9. komit pitävät katajaa suojelevana puuna.

10. komit käyttävät katajaa lian ja vahingollisten 

henkien karkottamiseen.

11. komit puhdistavat vastasyntyneet katajansavulla 

("jotta varttuisivat terveiksi").

12. komimiehet kulkevat katajansavun läpi ennen 

kalaan tai metsälle lähtemistä (oksat noudetaan 
ennen päivännousua).

13. katajansavua käytetään kotien ja majojen 

puhdistamiseen.

14. katajavedellä puhdistetaan astioita.

15. katajanoksia ripustetaan oviaukkojen ylle 

(suojelevia).

16. komit polttavat katajanoksia ottaessaan yhteyttä 

metsänhaltijaan (lasketaan kekäleiden päälle, 
astutaan savun yli, pyydetään onnea ja terveyttä).

17. katajanoksia ripustetaan talojen kattohirsiin.

18. katajan pöllyämiseen ajoitetaan kylvöjä 

(hamppu).

19. katajaa pidetään uhripuuna (juurelle viedään

sadon ensimmäiset eli uutiset).

20. "katajasse mustat marjat, niistä saivat saarelaiset, 

ikujuoma itsellee" (marjoista ikujuomaa).

21. "katavap pantiin kuurnasa alipualelle niittem päället 

tällättiin oljet" (sahdin valmistusta).

22. "son silloov valakijallen altis ku se tomajaa" 

(tomajaa eli pöllyää).

23. "kun kataja tomahtaa niim plikat on annollansa" 

(lempeen yhistäminen).

24. "isot katajat kelpaa hyväst astijamiehelle" 

(astiapuu).

25. "se esti maejonni tulemasta astiin paenamallek" 

(keitetty katajavesi, esti maitoa tulemasta puun 

makuiseksi).

26. "astiapuut kaarettiin sillon kun kataja kukki" 

(katajan aika).

27. "ämmät tekkiit katajaista" (katajakaljaa).

28. "kattaaj juurella se om metäh haltija" 

(metsänhaltijan puita).

29. "katava o niin hapuraa puuta" (hapuraa

eli pehmeää).

30. "katajista tehttiil luuta jolla uuni havuttiin" 

(katajaiset luudat).

31. "nis kattajazmarjoist tehti kattajanvettä, 

sidä söti marjampyhäz" (omat pyhäjuomat).

32. "kattaja palla surel legoil" (legoil eli liekillä,

vrt. lekotella).

33. "on ne monestakki pust, on kadajast, ja toizistki, 

mud ei lebäst ja must semmoizest" (torvet).

34. "kattaja prägizö tulez" (tulenhaltijan lempipuita,

vrt. uhriksi poltettuja).

35. "kakloan sujutettih katajasta" (katajainen 

kaulus).

36. "kargie on kadajammarja" (kargie eli karvas).

37. "kadani" (katajainen silmukka jossa kuljetettiin 

ansoja).

38. "kadaja kukoistau" (kukkii).

39. "äijä kadajassa marjoo" (marjapuut).

40. "tuo tulles kadajua padazii hauduo" 

(patojen hauduttamiseen).

41. "siibilöijäh maiduo kadajazesta läbi" 

(vrt. vierrettä, puhdistava puu).

42. "se on, katso, kadajamätäs, tulen vai panned, 

ga rädzizöö" (rätisevä puu).

43. "pangoa valvondahizeh kadajammarjoa" 

(marjoista laadittua voidetta, kutittavaan 

ihottumaan).

44. "kadajanmarjoista voida loajitah" 

(parantavaa voidetta).

45. "kadaisavvul kuajitah pertti pahan duuhum 

porottajez" (kuajitah=puhdistetaan, duuhum

=tuoksun, porottajez=karkottaessa).

46. "kadajavettä keitä asteida hauduo" 

(astioiden hauduttamiseen).

47. "kadaiveil pestih puttsiloi" (puuastioita).

48. "kandahui lehmy pestäh kadaiveil, hännäd, 

jallad, mahanalustad, silmäd" (vrt. vastasyntyneiden 

lasten savustaminen).

49. "kadaivuassu" (katajakalja).

50. "kadajini rengini" (rengini eli sanko).

51. "kadajoija" (puhdistaa katajalla).

52. "kiihakka kui kadaimätäs syttymäh" (kiivas, 

kiih-akka, vrt. saamen ki-ohkev).

53. "kadai tules krädrizöö" (tulen puu).

54. "ylen on käihäkkä, kui kadaja tuleh rädzähteäteh" 

(katajaan vertaaminen, käih-äkkä).

55. "kadai palau kädzizöy" (vrt. taikojen tekoon

käyttäminen).

56. "kadajikko mua" (katajikot maat).

57. komit käyttävät katajan havuja ja marjoja 

parantamiseen (havut poltetaan).

58. komit suojaavat taloja katajanhavuilla 

(asetetaan oville ja ikkunoille).

59. komit polttavat katajanhavuja hautajaisissa.

60. komit punovat katajan juurista astioita ja koreja.

61. komit keräävät katajanneulasia taikakaluiksi.

62. saamelaiset kutsuvat katajaa nimillä ratka ja riätka 

(vrt. ratkoa, rätistä, ri-ätka).

63. saamelaiset kutsuvat katajaa nimellä gaskkas 

(gaskkasmuorji=katajanmarja, vrt. gas=kos

=neulanen, neulas-akka).

64. saamelaiset kutsuvat katajaa nimellä reatka 

(reatkajeagil=katajajäkälä, reatkamuorji

=katajanmarja).

65. "tulikadajan ker kyyvitin, ga lähti matkoajataudi 

eäreh" (karkotin kulkutaudin tulisella katajanhavulla, 

vrt. antaa kyytiä).

66. "vesi vanhin veljeksistä, katas puista, mätäs 

mäistä, tianen ilman lintusista" (pidetään puiden 

vanhimpana, vrt. paju puista).

67. "kalvettu kataja" (kuorittu).

68. "kangaskataja om palijo lujempaa" 

(kasvupaikan vaikutuksesta).

69. "mutta usiammaastip pakkaa katajat ollak 

karkijempia kun kuusennäreet" (karkeampia, 

murtuvat helpommin).

70. "mie olin kuin karsiittu kataja" (lasten 

muutettua pois, omat vertaukset).

71. "kaskakka" (kas-akka, akaksi eli

akka-haltijaksi kutsuminen).

72. "kyl n oli aika kassukoita ne katavat" 

(kassukoita=lyhyitä ja tuuheita, 

pensasmaisia).

73. "sievää kuusipuuta ovas sanonhek katajaksi" 

(vrt. kat-ajaksi, haltijanimi).

74. "on niin kiukkune ja rätise niin kon kirskiskatav" 

(kiukkuinen palaessaan).

75. "katajan tuaksu ja poikajej juaksu, lepäm piimä 

ja plikkajen kiima" (tuoksu eli pöllyäminen,
kesä=lemmen aikaa).

76. "nyt lahnat kutee koska katajat pöllyää" 

(kesän ajanmittoja).

77. "ne ol katajast tehty ja nii sorjat vanteet" 

(voiastian vanteet).

78."vaan katajasta se oli kaari tullup paras" 

(jousen kaari, oma kaari pihlajasta).

79. "kun kattaeta polttaa ja tuhkasta pannussa keittää 

kahvea ja siitä ryyppeä niim pöhö sullaa poes" 

(käytetty pöhön parantamiseen).

80. "katajam marjoist ja keitettii oltta" (marjoista 

katajaolutta, vrt. juomaa, sahtia).

81. "katavikko mete reunal" (metsän reunalla, 

valosta pitävä puu).

82. "hään siim mettää kasva, sellaist katajikkoohan 

se on kauttahaltah" (mäki, kasvupaikkoja).

83. "nää ol meiäm muat nii kattaakoita" 

(katajaiset maat).

84. "säkeenty siihen kataikkoon" (säkeenty

eli sotkeutui, puille kuuluvat kohdat).

85. "kyllä molin kataavuksis" (kataavuksis 

eli suutuksissa, vrt. rätinä, tunteikas puu).

86. "se oli niin kataannuksis notta se rätäji niin 

ku olis katajapuska palanu" (katajasta keksityt 

sanat).

87. "moon suhun niin kataannuksis" 

(kataannuksis eli suutuksissa).

88. "kataantuu" (kuivuu pystyyn, vrt. kata

=kuiva ja pihkainen kohta).

89. "miähes mitta kon katavpuskas" (vrt. miehen 

kokoiset katajat, vrt. puiden keralla vannominen).

90. "rätisee ku katajapuska" (suutuksissaan).

91. "ol kytkennä sen ysöön kataapuskaan" 

(parantaja taudin hengen, isot katajat

=satoja vuosia vanhoja).

92. "kattaastettii" (puuastiat, pestiin kuumalla 

katajavedellä).

93. "astijoeta pit kattaatella että pysyivät raekkaena" 

(hautoa katajavedellä).

94. "kataanen" (tervoittunut, pihkaantunut tai 

mustunut puu).

95. "eihän se paljas katavisto, eihän se palannu" 

(paljas katavisto, vrt. koivisto).

96. "sait katajahelpee solmee" (helpee eli neulasen, 

puiden puolustuskeinoja).

97. "meilläkin on niin kovin noita katajaispuskia 

tua mäjes" (mäistä pitävä puu, valoisia paikkoja).

98. "kataispuska pölisöö" (lahnan kudun aikaan).

99. "siel katajakankahal, paljast katajaa ihla" 

(katajakankaat, katajan ystävien pyhiä paikkoja).

100. "se on niin katajanalasta maata, sanottii" 

(vrt. katajikkoa, maiden kutsuminen hallitsevan 

puulajin mukaan).

101. "menes sä Lempi hakeman katavahakko" 

(hakko eli havuja).

102. "sitte kuk kaekki katajammarijatt on kypsiä" 

(marjojen kypsyminen).

103. "katajampiikit pistellyk" (piikit eli neulaset).

104. "katajampölyn aikana net aina sanoit, 

että vaimot ovak kiimasa enniimän" (ihmisten 

kiima-aika, vrt. vuoden lämpimin ja valoisin).

105. "se ol sit ku katajapaisto" (paisto eli pensaikko, 

vrt. pastonen).

106. "kolomoksasija kattaapehkeitä" (pehkeitä 

eli pensaita, oksien laskeminen).

107. "se on niin kipakka sittä kun suuttuu niin 

rätissöö kun katajapehko" (katajaan vertaaminen).

108. "ko katavat tuaksuu o flikat kehkeemmälläs" 

(tuaksuu eli pöllyää).

109. "se on nim monessa kenkurassa" (katajan 

luonteesta, haaroittuu ja kasvaa käyräksi).

110. "katajapuska tomajaa kevii" (tomajaa eli 

heilimöi).

111. "katajammarijatt on kypsiä" (marjojen

kypsyminen, vihreistä sinisiksi kolmessa kesässä, 

katajan vuosi).

112. "kataass om poara jura alaan ja nuil lyhyt juur" 

(lyhyt pääjuuri).

113. "tullooha kuiva katajakkii jällele" (jällele eli 

jältälle).

114. "jääp kun kataja pitkiist puista" (katajasta 

keksityt vertaukset).

115. "katajam pujo taivutettii kaarevaks vittan kans" 

(pujo eli varpu).

116. "suokadai om pitkembäine kangaskadoadu" 

(suo ja kangaskatajat).

117. "oled gu suokadai, et synny toizien kele" 

(yksin elävät suokatajat).

118. "ne rädzäjää palua kadajat" (rätsäjää

palaessaan, vihaisia vai iloisia).

119. "se on katso kadajamätäs, tulen vai panned, 

ga rädzizöö" (kiivaasta ihmisestä).

120. "kadai se rädzizöv enimäl tulez" 

(tulen lempipuut, parhaita Tulen emon 

hyvittelyyn).

121. "rädzizöö ku kadajapehko" (pehko eli 

pensas).

122. "oksad on reätsäkälleh kadoaz" 

(reätsäkälleh=haarakkaat, kadoaz=katajassa, 

vrt. kadota, vrt. räähkä).

123. "kadaja niät on ravie potkuamah" 

(ravie=kova, potkuamah=työntämään savua, 

vrt. pyhissä menoissa käyttäminen).

124. "kuivan kadajan ku virität, ni radzahtau" 

(virikkeinä käytetyt kuivuneet katajat, 

elävien puiden kunnioittaminen).

125. samojedit käyttävät katajan oksia ja marjoja
noitien menoissa (nuoret noidat pureskelevat
marjoja ja kukkia ja hyppivät katajista tehdyn 

tulen yli, vetäen henkeen katajan savua ja toivoen 

saavansa itselleen savun ja tulen voimia).

126. "kadajatuhjo" (tuhjo eli pensas).

127. "kadajatubas" (pensas, tiheikkö).

128. "katajasta loajittih tärrä" (pillin kieli).

129. "kadajine varakeh oliz lujembi, sit happan ei"
(varakeh eli tukiseiväs).

130. "kadajad metsäs tuodih da lebän varbua otettih, 

keitettih yhtez veis" (keitettiin katajaa ja leppää, 

kahden avan voima, vrt. parantavat veet).

marit kutsuvat katajaa sanalla

lymegoz (lymegoz kitske=katajan 

marja).

marit kutsuvat kuivattua

katajaa sanoilla koshkysho 

lymegoz (goz=kuusi).

unkarilaiset kutsuvat katajaa 

sanalla boroka (borokabogyo

=katajanmarja, vrt. porkka).

ersalaiset kutsuvat katajaa 

sanoilla mezdevelj ja 

mozzevelnik (metsäveli).

moksalaiset kutsuvat katajaa 

sanoilla vinderks, anderks

ja pukshtor.

moksalaiset kutsuvat katajaa 

sanalla lakshtaks (lakshta=rakshta, 

jälleensyntymissanastoa).

saamelaiset kutsuvat 

katajaa sanoilla ratka 

ja raadha (vrt. rätkä,

rätistä).

saamelaiset kutsuvat

katajanhavua sanoilla

koskaskuaccee (kuaccee

=havu, neulanen).

saamelaiset kutsuvat

katajaa sanoilla kesnes,

gasnes, gasskas, kaskas, 

gaskas, kooskas ja keskas

(vrt. kaski).

saamelaiset kutsuvat

katajaista sanoilla

koskkaznallsem.

saamelaiset kutsuvat

katajanmarjaa sanoilla 

kooskasmuerjj.

saamelaiset kutsuvat

katajapehkoa / pensasta

sanoilla kooskassnopp 

ja kooskasmiost.