JA-PU

jalava, jalaja, jalaa, jalain (suomi), jallaja (inkeri), dalai, jalaine (lyydi), 

jalam (vepsä), jalaga, jalaje, jalakka, jalakka-pu (vatja), jalak, jalakas, 

jalajas, jallaj (viro), salava, salaja (suomi, paju), selej, selen, säli (mordva), 

sol, solo (mari), szil, szilja, szilas (unkari, szilas=jalavametsä), nolyo (mari), 

nulo, nuwo (udmurtti), siliw, sala, nolk, nalk (kantasana).

1. udmurtit laativat jalavan kuoresta ja koivusta

harmaata väriä.

2. udmurtit käyttävät jalavapuuta taivutettuihin

esineisiin (vrt. jalavajouset).

3. udmurtit laativat jalavan kuoresta, kuismasta, 

suolaheinästä ja hiilestä mustaa väriä.

4. "jallaja on kova pu" (kova puu).

5. erzalaisten taruissa luojahenki Ine narmun 

(suuri lintu) istuu meren rannalla kasvavassa 

jättimäisessä jalavassa ja pilkkoo tautien henkiä 

palasiksi nokallaan.

6. "janava" (ava=ana=aja=ama=aga=akka, 

emä-sanan johdannaisia, puu-emot).

7. "kanalan nurkalla kasvaa jalavaa, se kasvaa kovil 

lihavasti" (lihava puu).

8. "jalaja on koko hunttionta puuta, se on lauskaa" 

(lauskaa=halkeilevaa, haurasta). 

9. "se o vahvaa ku jallai" (vahvaa, vrt. kestää 

taivutusta).

10. "jalajast tekkit riem pajut" (pajut eli poikkipuut).

11. "jaalova" (vrt. jaalo, jalo).

12. "mei ikkunal kazvaa jalajas" (ikkunan alla, 

luonnostaan vai istutettu).

mordvalaiset punovat jalavan 

kuoresta kenkiä.

mordvalaisten paikannimiin kuuluu 

säli vele (jalava kylä, vrt. sälli,

salli).

marit kutsuvat jalavaa sanoilla

nolgo ja sholo (vrt. kaksi eri

puuta).

marit kutsuvat jalavalehtoa sanalla

sholer.

marit kutsuvat jalavalehtoa sanoilla

nolger, nolgerla ja nolgerme. 

unkarilaiset kutsuvat jalavaa sanalla

szilfa (fa=puu).

ersalaiset kutsuvat jalavaa sanoilla

iksa ja ukso.

ersalaiset kutsuvat jalavaa sanalla

selej.

moksalaiset kutsuvat jalavaa sanalla

sälj (säl=sal, vrt. sallia).

mansit kutsuvat mustaa jalavaa 

sanoilla yrzha pu (yrzha=irsha, 

vrt. ersan iksa).

mansit käyttävät mustaa jalavaa

venepuuna.